tiistai 26. marraskuuta 2013

Lihashuoltoa

Pakkaset on vihdoin tulleet tännekkin. Tänä aamuna oli ekaa kertaa koirallakin takki päällä lenkillä. Rupesin jo katteleen et ompa tuo miun ruskee mies kasvanut kun Hurtan mantteli on vähän liian lyhkänen. Ei peitä takaa kunnolla koiran liikkuessa. Tilipäivänä mennään siis shoppaileen Gastrolle vähän uutta tanttua ja olis sitä muutakin ostettavaa. Tää olis kiva. =) Hurttaa en osta enää...ikinä. Ja tämä haalari olis kans niiiiin magee!

Sunnuntaina käytiin taas Jannalla. Aluksi tsekattiin Gastron liikkumista. Yritin ravauttaa koiraa mahdollisimman tasaisesti, mutta suoritus oli lähinnä luokkaa kenguruiden ratajuoksu. Muuta sanottavaa ei liikeradoista tullut, kun että lastassa ollutta jalkaa nostaa välillä, heittää ilmaan sillain oudosti... jalka voi tuntua jäykältä ja hiertymät aristavat.

Gastro rauhottui tällä kertaa jo paljon paremmin hierottavaksi ja pystyi oikein nauttimaan käsittelystä. Kovaakin painettaessa sillä oikein silmät lupsuivat kiinni. Lihakset olivat oikein hyvässä kunnossa ja jumeja ei juurikaan ollut. Viime kerralla koko selkä oli hieman pinkeä ja alaselässä trikkereitä ja toinen reisi hyvin kipeä. Nyt oli vain lannerangan alueella lievää jäykkyyttä, mutta ei muuta. Molemmat reidet olivat ihan ok, mikä oli todella hyvä. Janna sanoi Gastrolla olevan oikein hyvä lihaskunto. Terve se on kyllä rakenteeltaan, kun noin hyvässä kunnossa on tämmösen jälkeen. Hieronnan jälkeen tehtiin venytykset. Aika hurjilta näytti osa, mutta Gastro oli ainakin mielissään. Se itseasiassa auttoi venytyksissä hyvin itse. Notkea koira sanoisin, eikä ollut ongelmaa venyttää hyvinkin äärimmilleen. Jäi tosi hyvä mieli, kun tietää että lihaskunto on hyvä ja koira on siltä osin hyvinkin terveessä kunnossa.

Viime kerralla sain jo kotihierontaohjeita mitä jonkin verran toteutettiinkin. Nyt saatiin vielä venyttelyohjeita niskalle ja selälle. Raajojen venytykset jätetään ihan ammattilaiselle.

Hiertymät jalassa ovat edelleen vähän ikävät. Putsausta ja rasvausta vaatii. Rupi ei ota muodostuakeen ja pelkään että voivat tulehtua. Eivät kylläkään ole mitenkään kipeät. Ei juuri niitä arista eikä onnu tms.

Tänää olisi meidän eka hallivuoro. Ei varmaan tehdä mitään ihmeellistä. Vähän vanhan kertausta ja tutustutaan halliin. Lenkillä ajattelin käydä tänää vähän pitemmällä ja loppuviikosta riemu repee kun päästän Gastron irti. Jos ne hiertymät ovat ihan ok mallilla ja voi laittaa suojatossun.  =)


Ps. Vaikka tuo MUSH on ollut mulla lähiaikoina vähän närää herättävä yhtiö, niin laitetaan nyt sitten edes HYVÄN ASIAN puolesta tuo mainos blogin yhteyteen.




keskiviikko 20. marraskuuta 2013

Ei enää siteiden vaihtoa ja lenkittömiä viikkoja


Siitä se ajatus sitten lähti...

Jalan lasta on vihdoin otettu pois ja se helkkarinmoinen tassun sitomis ja suojaamisrumba on takana! Varpaan koukistajajänne vaikuttaisi että on ehjääntynyt. Toivottavasti se myös kestää. Lueskelin nettipalstoja, joissa kerrottiin ommellun jänteen olevan huonosti parantuva ja kestävä. Kun taas lääkäri sanoi, että tämmöisissä tapauksissa paranemisennuste on todella hyvä. Toivotaan näin, ettei tää kaikki vaiva, raha ja turhauma ole mennyt hukkaan. Vieläkään ei päästä vapaana juoksemaan vaan pitää ottaa alku rauhassa. Varpaassa siis tuntui vastus ja se oli astuessa oikeassa asennossa. Jos jänne olisi katki, varvas olisi ikäänkuin suora tai sojottaisi vähän ylöspäin. Kuitenkin, lääkäri ei osannut sanoa sanaakaan millainen ennuste jänteen kestämisellä normaalissa harrastuskoiran elämässä olisi. Ymmärränhän minä sen, että mitään kristallipalloja heillä ei ole. Mutta tämä ei suinkaan ensimmäinen korjattu koukistajajänne ole ja niinkuin tohtori itse sanoi, että nämä ovat ihan yleisiä vaurioita ja tapaturmia. Luulisi olevan edes jotain tietoa, miten nämä ovat tulevaisuudessa sitten kestäneet rasitusta, varsinkin kun sanotaan että kyllä kannattaa operoida kun ennuste paranemiselle on niin hyvä. Itse kun olen hyvin epäuskonen. Jänteet voivat venähtää ja katketa ilman että niitä mikään poikki viiltäisi. Rataa juoksevilla vinttikoirilla tätä esimerkiksi sattuu. Noh, kun omistaa niinkin kohnon koiran kun Gastro, niin tarviiko enempää sanoa.... Onni tässä asiassa on kuitenkin se, että jos jänne ei kestä, niin eipä tuo älyttömän iso asia ole, koska kyseessä on uloin varvas ja se häävisti vaikuttaa edes tasapainoon. Jos niin käy, niin katsellaan asiaa sitten... tehdäänkö asialle mitään vai tarvitseeko varvas esim poistaa nivelrikon ehkäisemiseksi, jotta varvas ei kipeydy. Siinä vaiheessa saattaisi vähän ottaa päähän, miksi sitä ei tehty heti alkuunsa, mutta se on kai sen ajan murhe...

Arpi
Jotta ei liikaa tuota lastan poistoa tule hurrattua niin ei tää vielä tässä ollut. Ensinnäkin aloitetaan rauhallisilla remmilenkeillä ja vapaana juoksua ihan tilanteen kehityksen mukaan. Kun paketti saatiin irroitetuksi, Gastro ei tahtonut jalkaa maahan laittaa ollenkaan. Ymmärrettävää toki, kun tassu ollut lähes 6 viikkoa samassa asennossa, jalka varmasti oudon tuntunen. Lisäksi varpeiden välissä oli lievää punoitusta ja anturat kuivat ja "supussa". Ihmettelin anturoiden kuntoa, mutta niitä rasvattuani huomasin, että pinta oli ikäänkuin kasvanut ja koska ei ole päässyt luonnollisesti kulumaan niin anturan "iho" oli kuiva korppu. Mutta jo päivässä, jahka Gastro lähti astumaan jalalle, ne alkoivat näyttää normaaleilta.

Ikävin yllätys oli kuitenkin hiertymät jalan molemmin puolin, tassun yläpuolella. En tiedä missä vaiheessa ovat lähteneet kehittymään, mutta näkyväksi ovat tulleet vasta nyt viimeisellä viikolla. Viimesimmän siteiden vaihdon yhteydessä niitä ei vielä ollut. Ihon rikkouma nyt ei sinänsä paha juttu ole, mutta hiertymät ovat luiden kohdalla. Samaa voisi verrata ihmisen jalkaan, siinä kohdassa mihin voi tulla "liikavarvas" ja nyt tuossa kohtaa on ikävästi patti molemmin puolin. Eipä sille mitään voi tehdä, katsoo vain ettei kovin nuole ja pitää ihon puhtaana ja basibact voidetta laitoin. Ei onnu eikä mitään sellaista, mutta jokatapauksessa rajoitetaan liikuntaa ja seurataan noiden hiertymienkin tilannetta. Gastro istuu hieman oudosti. Laittaa jalan vähän sivuun... luulen että on reisien ja alaselän jumeista johtuvaa, plus sitten nuo hiertymät....huoh, toivottavasti ei muuta. Sunnuntaina hierontaa, liikkeiden tsekkausta ja venyttelyä.




Aijoo...ja se meidän hallivuoro. Tuli vähän muutoksia, mutta hyviä sellaisia... Ensiviikosta lähtien meillä on muutaman kaverin kanssa kerta viikkoon vuoro täysin lämmitetyssä sisähallissa, Agimestassa Juvanmalmilla. Eli mulla on matkaa sinne pari hassuaa kilsaa!!! Tarvii alkaa jo miettiin treenijuttuja. =) Talven ohjelmassa hyppyä, häiriönkestävyyttä, paikallamakuuta ja noutojuttuja. =)






perjantai 1. marraskuuta 2013

Hierontaa



Nyt on paikat vetreenä. Eilinen hierontakäsittely tuli varmasti tarpeeseen. Gastro kävi urheilukoirahierojalla (kohta valmistuva tuttumme) ja kuten odotettavissa oli, niin koira oli hieman jumissa. Ennen tapaturmaa havaitsin jo koirassa jäykkyyttä. Gastro venytteli normaalia enemmän ja asetteli takapäätään istuessaan. Täysi lepo ei myöskään ole lihasten edun mukaista ja siihen vielä lastoitettu jalka, joka muuttaa liikkumista epänormaaliksi. Takajalat ovat tavallaan vähän epätasapainossa ja lastoittamaton jalka oli selkeesti jumissa ja kipeä. Tervettä jalkaa tulee varmasti käytettyä enemmän kun paketoitua.Gastro piti reiden käsittelyä epämukavana ja yritti venkoilla pois. Selkä oli kauttaaltaan hieman pinkee, ei kuitenkaan pahasti. Alaselästä kuitenkin löytyi triggerpisteitä. Ne saatiin kuitenkin hierottua hyvin pois. Triggerit ovat herneen kokoisia solmukkeita lihassäikeessä joka jumittaa lihaksen.

Triggerpisteitä lihassäikeessä

Gastro oli niin mielissään saamastaan huomiosta, ettei välillä meinannut pysyä aloillaan. Rentoutumista häiritsi myös vähän seinän takaa kuuluvat äänet ja lentävä kärpänen. =) Gastro on tavallaan aika häiriöherkkä, se tuppaa huomioida ympäristössään kaiken. Jannalla oli kuitenkin tosi ammattimainen ote ja luki koiraa hyvin. Tuli semmonen fiilis että osaa hommansa, olin tosi tyytyväinen hierontaan. Sain myös aina vastauksen jos oli jotain kysyttävää ja saatiin vielä hierontaohjeita kotiinkin.




Seuraavalla kerralla toivon mukaan on lasta jalasta pois ja pääsee tsekkaamaan paremmin koiran liikkumista ja tehtyä venytykset. Hieronnan jälkeen Gastro viihdytti meitä tapansa mukaan käyttäytymällä kun pelle. Jannakin sai hyvät naurut kun näki millainen on iloinen huomionhakuinen dobermanni. =)