tiistai 27. tammikuuta 2015

sunnuntai 25. tammikuuta 2015

Piskipajalla

Lauantaina soi kello kuudelta. Ikävää oli se, että en ollut saanut nukutuksi koko yönä. Hallilla meni perjantaina pitkästi yli puolen yön ja sen jälkeen oli vielä kaikkea hommaa ja loppuyö meni pyöriessä sängyssä. Aamulla piti olla kahdeksaksi Piskipajalla. Eli kyseessä Peter ja Connie Scherkin seminaari. Peter on pitkän linjan maalimies ja kouluttaa Saksassa erittäin hyvin menestyvällä clubilla. En ollut varsinaisesti yleisössä, vaan mut oli nakitettu tarvikepisteelle myymään. Semman seuraaminen toki onnistui siltikin. Hailauma hyökkäsi ostoksille aina tauoilla. Tapahtuma alkoi kympiltä ja kesti kuuteen saakka.

Oli ihan mielenkiintosta nähdä kuinka ne hommat tuola Saksassa hoidetaan ja paljon olikin eroavaisuuksia Suomen yleiseen tyyliin. Tapoja on tietysti niin paljon tehdä asioita. Mitään ahaa-elämystä en seminaarista saanut. Ei nyt äkkiseltään tullut mitään tunnetta että tehdäänpä mekin noin. Pidin kyllä Peterin ajatuksista tehdä koiran oman oivaltamisen kautta. Aika teoriapainotteista oli ja ihan kaikkeen ei tullut niin keskityttyä koska väsymys painoi. Harjoituskoirakoita olisi ehkä ollut kiva nähdä enemmän ja monipuolisemmin. Peter treenaa lähinnä maleja ja niitä esimerkeissäkin oli. Ihan en ole vakuuttunut, miten jotkin treenitavat toimisivat molossityyppisen rodun kanssa, mutta ehdottomasti ajatuksia herättävä seminaari.


Piskipaja


Seminaarin jälkeen ilta jatkui meidän omilla treeneillä. Onneksi tapahtuma loppui ajoissa, vaikka vähän venyikin. En edes tiedä miten pukea sanoiksi miten mielissäni olen lauantain puruista. Ne palikat loksahti paikalleen mitkä ovat aina olleet hukassa. En malttaisi millään odottaa seuraavaa kertaa. Tätä päivää mä olen odottanut että tuo koira alkaisi mun tahtooni taipua tosissaan ilman vastapullikointia.Oma kehitys tässä kaikessa on myös hienoa. Yhtään ei enää jännitä itse treenaaminen vaan on aika itsevarma olo ja tiedän mitä teen. Vaikeissakin hetkissä pystyn olemaan aika viilipytty. Jos mennään vuosi takaperin ja mietin omaa ohjaamistani niin ero on varmasti suuri. Sillon mua jännitti ihmiset, jännitti etten osaa ja otti jo valmiiksi päähän ettei treenistä kuitenkaan tule sellainen että voisin olla itseeni tyytyväinen. Sillon yritti vaan tehdä parhaansa ja selviytyä harjoituksesta jotenkin, mutta käytännössä oli vaikeaa tehdä miten oli ohjeistettu, en pysynyt yhtään kartalla. Olin ikäänkuin kuuro laput silmillä liinojen päässä. Ero tähän hetkeen on se, että ei jännitä ja ajatus leikkaa. Pystyn olemaan kokoajan tilanteen kartalla, miettimään mitä se koira nyt tekee ja mitä sen pitäisi tehdä ja toimia sen mukaan. Pystyn kysymään heti jos on kysyttävää ja kykenen ottaan vastaan ohjeita. Kaikkea ei tarvitse edes kysellä vaan kykenen tekeen itsenäisiä ratkaisuja kesken treenin.  Mä en voisi olla tyytyväisempi.

Ps. Sivupalkkiin on ilmestynyt pieni mainos. Tapahtuma on meidän seuran järjestämä. Kannattaa klikata mainosta ja käydä katsomassa superhauska video!





maanantai 19. tammikuuta 2015

Treenilauantai

Oli aika treenin täyteinen päivä. Iltapäivällä oli pariksi tunniksi varattu halli tottiksille ja sen jälkeen tunnin kahvitauko ja siirryttiin toiselle hallille puruihin. Mulla on ainakin motivaatio kohillaan. Sen on saanut vissiin kaveritkin huomata kun juttua treenaamisesta taas riittää.

Tottiksessa lähinnä viilattiin seuraamista. Tauon jälkeen on vähän ollut paikka liian edessä, koira painanut ja jopa poikittanut vähän. No sitä poikittamista ei juuri enää ollut, painanut se on aina enemmän tai vähemmän. Pitää nyt vaan pitää huolta ettei tunge liian eteen. Siihen puutuin nyt pakotteilla ja estin piiskalla sitä tunkemasta päätään väärään paikkaan. Pitämällä piiskaa siis tuossa sen edessä esteenä. Muuten teki tosi tarkkaa seuraamista ja olin tyytyväinen. Pysyy hyvin mukana käännöksissä, sivuaskelissa ja peruuttaessakin. Perä siis toimii. Käännöksistä pitää muistaa vielä palkata tulevissa treeneissä. Nyt keskityin lähinnä siihen suoraan ja siitä palkkaamiseen. Koira teki aika kivassa tilassa ja vaikka treeni oli pitkä, niin ei kyllä laskenut viettiä. Tokalla kierroksella otettiin myös vähän noutojuttuja. Kapulalla ei olla mitään tehty kokeen jälkeen niin vähän vaan muistuteltiin. Piti ihan ok. Jätin koiran istumaan kapula suussa ja otin siitä pari kertaa muutaman metrin matkalta luovutusasentoon. Luovutuksessa ote hyvä ja rauhallinen. Lopuksi vielä kapulan heitto ja "tuo", mutta palkkasin vauhdista. Juuri kun koira oli aikeissa hidastaa eteen tuloon niin kaivoinkin pallon, lisää vauhtia ja "zup".

Nesteelle kofeiinin tankkaukseen ja siirtyminen toiselle hallille. Agendassa oli hallinta. Treeniä oltiinkin jo hyvin suunniteltu etukäteen, notta mitä tehdään. Saatiin aikas onnistunut harjoitus. Oli asioita mitä olisi voinut tehdä vielä toisin, mutta viisaampi taas ensikerralla. Treeni oli koiralle melko rankka ja sai painetta osakseen. Siihen mitä koiran ei haluttu tekevän, puututtiin ja kun teki hyvin se vahvistettiin. Maalimies pääsi häiritsemään koiraa hyvinkin vahvasti sen seuratessa. Meinasi revetä, mutta tuli toisiin ajatuksiin, edes kontakti ei katkennut. Se oli mulle hieno hetki. Me ollaan niin kokeessa keväällä. Jaa että älä nuolase ennenkuin tipahtaa?








Tää video nyt ei kylläkään ole lauantailta vaan perjantailta, mut enikeis. Toi seuraaminen ei nyt ole ihan parhaimmistoo ja lopussa seisomisen opettelua. Siis joo, se on vasta opetustasolla. =D





torstai 15. tammikuuta 2015

Treenifiilikset

Pariin kuukauteen ei siis ole juuri kirjoteltavaa ollut treeneistä. Kun ei niitä ole ollut. Nyt pitäisi taas koota vähän ajatuksia sen paljon pohditun punaisen langan ympärille. Puruista varmaan irtoo asiaa ja mietittävää viikonlopun jälkeen. Seuraavia treenejä odotan aika mielenkiinnolla. Tuli kaiveltua vanhoja kuvia ja videoita. Koska pihalla on märkää, kylmää, jäätä ja pimeää niin postataas yksi puruvideo loppukesältä kun oli niin aurinkoinen ilma. Valoisampaa fiilistä tähän talven synkkyyteen. Heti kun kenttä on vaan siinä kunnossa, niin treenataan piilonkiertoja. Pieni lumi ei haittaa, mutta liukkaalla en ala koiraa juoksuttaan ja rikkomaan. Kävi mulla jo mielessä että kävelen polut keskilinjalle ja piilojen ympäri.

No se tottis. Blaa. Ei siinä mitään suurta ole mikä nyt heti tökkis. Tuntuu vaan ettei oikeen tiiä mitä kannattaisi treenata. Mihin olisi nyt järkevintä kiinnittää huomiota? Treenattavaa on niin paljon monessa asiassa etten oikeen tiedä mihin nyt tarttuisin. Tuola alempana taisin kirjottaa jotain tunnetilasta ja vietistä. No se. Liikkeiden osalta semmosta akuuttia on se eteenmeno. Sitä vaan on vähän huono treenata hallissa. Pitää tehdä ulkona kun kelit vaan antaa myötä. Sitä en voi kyllä jättää ihan kevääseen. Tiedä millon sitä ollaan taas kokeessa ja sen paree olla treenattuna sillon. Keskitytään nyt alkuun siihen että koira tietäisi mitä siltä odotetaan. Ei mitään maahanmenoja. Pirusti viettiä liikkeeseen. No sit oli se seisominen. Sitä ei ole ykkösen kokeessa, mutta harmittaa kun se jäi vähän tälleen treenaamatta. Ja jos en nyt sitä treenaa, niin ihan varmasti mulle tulee kiire sen kans ja ollaan sitten paniikissa treenaamassa ennen kakkosta jotain hiton jäävää seisomista. Yksi asia tuli muuten mieleen. Temponvaihdokset. Kolmosessa tulee kuitenkin jääviä juosten, niin tarttis varmaan sitä juoksemista treenata ettei se ole ihan hirveä jo noin niinkun muuten. Paikkamakuuta aijon treenata, kuhan vaan otetaan joku vuoro enskuussa missä ehin sen rauhassa treenata. No se vietti ja tunnetila on syynissä. Otetaan nyt niitä paukkuja irti kun kerta niitä on. Oikeasta tunnetilasta tottikseen täytyy pitää huolta. Myös siitä, että koira säilyy itse aktiivisena.



tiistai 13. tammikuuta 2015

Back in business!

On tullut vietettyä hiljaiseloa blogin puolella. Meillä alkoi kokeen jälkeen treenitauko ja nyt kahden kuukauden mitään tekemättömyyden jälkeen ollaan noustu taas jaloillemme ja jatkettu treenejä. Tauko teki hyvää ainakin ohjaajan motivaatiolle. Ei sillä että mulla olisi pahoja motivaatio-ongelmia yleensä edes ollut, koiran hinkkaushan on kivaa, mutta kyllä tuo kauden päättäminen epäonnistumiseen kokeessa vähän veti mielen mustaksi. Tauolla vain lenkkeiltiin ja löhöttiin, niin ja vietettiin tietenkin maailman parhaat pikkujoulut mökillä treeniporukan kanssa. Tuli syötyä ja juotua hyvin, saunottiin ja laulettiin, sekä käytiin kulunut kausi läpi ja asetettiin vähän uusia tavotteita. Joulukin tuli ja meni. Vuosi vaihtui. Oltiin pari viikkoa Pirkanmaalla. Vietettiin rauhaiseloa mökillä, ulkoiltiin paljon ja nähtiin kavereita.





Kenttätalkoot


Niin, treenit on alotettu uudella innolla. Purutreenit on hallissa joka lauantai-ilta, ainakin maaliskuun loppuun asti. Ehkä sitten jo päästään pihalle? Meidän kentästäkin tulee niin hieno! Loppiaisena talkoiltiin, kaadettiin puita kentän laidalta ja keväällä ajetaan maata jotta saadaan kenttää laajennettua. Tottistakin on tullut hallissa väännettyä. Noita vuoroja ja halleja olis nyt vähän sielä sun täälä ettei tiedä missä treenaisi. No tavaksi on tullut ainakin nuo perjantai-illan treenit Sudenpentu hallissa. Tähän mennessä on lähtenyt ihan hyvin käyntiin. Koira on tottiksessa ollut kivan aktiivinen. Mitään sen suurempaa agendaa mulla ei talveksi tottiksen suhteen ole. Kaikki panostus on mulla nyt suojelun hallinnassa. Sen puitteissa tietty voisi ajatella että tottiksessa erityistä huomiota kiinnittää nyt entistäkin enemmän siihen selkeään ohjaamiseen ja mustavalkoisuuteen. Jos nyt jotain, niin virettä ja tunnetilaa pidetään silmällä. Seisominen ja erityisesti eteenmeno on treenattavien asioiden listalla. Kentän kunnosta riippuen treenataan myös piilonkiertoja. Purut aloitettiin ihan vaan tekemällä aika perusjuttua tolpassa. (Video) Ensikerralla lähdetään sitten siihen meidän suureen rupeamaan, eli hallinnan työstämiseen. Treenejä on suunniteltu nyt pikkujouluista lähtien. Eiköhän se tällä ala edistymään. Totisesti toivon.