Suunta ylös

Mukavaa kun puruja on nyt ollut säännöllisesti jo pitempään. Yleensä kerran tai kaksi viikossa. Ollut aika hyviä treenejä, mutta välillä mukaan mahtunut ei niin hyviä. Parista viime kerrasta olen kuitenkin ollut tosi tyytyväinen. Työn alla on ollut iskut, hyppy ja pako. Iskuista on kuitenkin tullut nopeemmat, kuin myös pakoon saatu vauhtia. Hyppyä ollaan treenattu tyynyllä lähinnä läpijuoksuna, nyt kun sitä voi tehdä, kun koira ei sylje tyynyä ja lähde takas maalimiehelle. Kohdistaminen on parantunut hurjasti muutamalla treenillä. Tein itsekkin jokusen hypyn Gastrolle tyynyyn ja ihan pelottaa kun se kohdistaa suoraan ihmiseen ihankuin näkisi tyynyä ollenkaan. Silti se ei kylläkään ole koskaan törmännyt ja tulee kuitenkin aina keskelle tyynyä/hihaa kiinni. No nyt kuitenkin jo näkee pidemmältä, kuinka fokus tyynyyn/hihaan on parantunut. Keskiviikkona tehtiin apparin kanssa niin, että appari heitti tyynyn sivuun ennen purua. Tuota joskus ajat sitten on tehtykin. Sain hyvän vinkin, että siinä kun koira on tulossa kiinni, niin maalimies lähteekin vielä pakenemaan eli saadaan vielä voimakkaampi saalis loppuun. Ihan hyvin Gastro myös hyppää, mutta katsoo nyt tuleeko vielä kuinka pahasti tassut edellä, jahka tehdään ihan hihan kanssa.

Mä en olisi uskonut, että tuo hallinta piilon kierroissa lähtee onnistumaan. Eihän me puruissa olla tehty kun vasta niin, että kierrätän vitosen, otan hallintaan ja päästän kutoselle. Mutta viime vuonna moinen olisi onnistunut lainkaan. Tosin, ei siitä kuitenkaan kovin montaa treeniä ole kun Gastro karkasi kutoselle, että ei vielä liikaa juhlita. Voi mennä vielä vituiks. :D

Meillä on kokeilussa vähän erilainen aloitus treeniin. Toistaseksi näyttää TODELLA hyvältä. Ei vinkuhuutoa ja hyvällä seuraamisella keskilinjalle. Mutta siinäkin voi olla vielä pari muuttujaa, että kattellaan... En malta odottaa, että päästäis kokeileen enemmän kokeenomaista treeniä!

Piilonkierrot

Nehän edistyy! Tai siis kyllähän Gastro on piilot osannut kiertää jo pitkään, mutta nyt jouduttu opettaan ihan oikeasti se hallinta sinne väliin, eikä vain antaa risteillä.

Tuosta.

Kevään ensimmäiset jäljet

Muutama jälki on tullut ajettua tämän kevään puolella. Jännitti talvitauon jälkeen korkata pelto, sillä syksyllä jäätiin tosi hyvälle mallille - mitäs jos onni ei jatkukkaan... No niin no, aloitus oli ihan semi ok. Ei lähdetty kovin helposta, vaan lähinnä siitä mihin jäätiin. Se kostautui seuraavalla jäljellä, mikä oli pitkä ja vaikea. Gastrolla ei riittänyt paukut sitä ajaa. Vaikeudet eivät nostaneetkaan sitä tahtoa taistella jäljestä vaan söi motivaation tyysti. Että siitä ei jäänyt kauheesti kerrottavaa. Seuraavana taisi olla kulmareeniä nurmella ja sittemmin on tullut ajettua vielä kaksi jälkeä pellolla. Kyllä se murhenäytelmä siitä vielä iloksi muuttui kun nyt sujui jo paremmin. Yritän olla tressaamatta sitä viettikestävyyttä liikaa, mutta tosiasia kuitenkin on ettei se jälki ole koiralle tarpeeksi tärkeä. Esineilmaisut ovat edelleen tosi hitaat... no miksi ne siitä itekeen mihkään muuttuskaan. Mutta otetaan niitä työnalle esinejäljellä kun joutaa. Kulmissa on Gastrolla ollut paljon vaikeuksia nyt, vaikka kulmatyöskentely on ollut aina sen vahvuuksia. Mutta uskon sen siitä taas luonnistuvan, kun itse jäljen ajaminen vahvistuu. Harhalle ei ole lähtenyt - tarkistellut niitä kyllä, mikä on vain hyvä.

Lainaohjattavat ovat käyneet pellolla myös. Malinoissin edistystä odotan tosi mielenkiinnolla. On niin erilainen koira ohjata ja sillä on alla jälkeen liittyen vähän huonoo tunnetta ja paineistumista, joten itselle tulee tosi hyvä fiilis onnistuneista jäljistä. Vaikka ei ole oma koira, niin siitä saa kyllä tietynlaisen tyydytyksen, kun saa oppia itse lisää ja ratkoa asioita mitä ei oman koiran kanssa ole vastassa. Sitten se Aapo-poika. No se on dobermanni ja potentiaalinen sellainen. Sen kanssa on taas eritavalla mielenkiintoista ja tavoitteet on erilaiset kun malikalla. Hyvää koiraa on mukava treenata.

Poistin nyt ainakin toistaseksi sen jälkipäiväkirjan täältä. Ei mun sitä tule kuitenkaan kirjoitettua niin, että siitä oikeaa hyötyä olisi. Ja tuskin se ketään muutakaan kiinnostaa. Tuleehan jäljestä sitten kirjoitettua kuitenkin postauksia kun jotain kerrottavaa on. Vuodessa ajettujen jälkien määrä kyllä kiinnostaisi syksyllä. Siitä taidan pitää kirjaa.

Jos kellään olis tiedossa blogia, missä paljon postauksia peltojäljestä tai metsäjäljestäkin, niin linkkailkaas. Kiitos. :)

Video viimesimmältä jäljeltä. Pätkäsee vähän ennen loppua kun (vaihteeks) puhelin sekoili jotain ja yksi piikkikulma jäi uupumaan. Jälki vajaa 900 askelta, 2h vanha, neljä esinettä ja neljässä kohtaa harhajälki. Ruokaa oli nyt vähän enemmän kun edellinen jälki oli aika tyhjä.

Esan treenihöyläämö

Lauantaina treenattiin Esa Tapion kanssa. Pyydettiin Esaa pitämään semma meidän omalle porukalle ja osa treenasi tottista, osa puruja. Me pysyttiin vain tottiksessa tällä erää. Päivä oli todella antoisa ja me ainakin saatiin mitä haettiin. Hauskaakin oli, mutta ei meidän porukassa yleensä vakavia ollakkaan. :D

Päällimmäisenä aiheena oli se meidän paikkamakuu ja sielä vinkuminen. Esa vahvisti ongelman syyt joita itsekkin päässäni olen pyöritellyt. Kurittomuutta ja huono tila jossa koira pyrkii korkeampaan viettiin. En ole vain oikein tiennyt miten lähteä asiaa treenaamaan, niin että se kantaisi myös kokeeseen. Se miten tästä edes lähden liikettä tekemään, tapahtuu niin, että hyvän haukun kautta koira maahan ja luon siihen jännitettä itselläni. Etäisyyttä ja harjoituksen kestoa vain sitten pidennetään pikkuhiljaa. Kokeessa en tietenkään voi haukuttaa, joten ajattelin jossain kohti vähentää haukkua ennen maahan laittamista ja lopuksi ei ollenkaan, mutta edelleen säilyttää jännitteen. Jännitettä myös pikkuhiljaa vähentäen. Palkkaus tapahtuu siten, että menen koiran luo ja päästän sen suoraan maasta viettiin. (Haukulle). Saapi nähä, saanko tehtyä siitä semmosen että kantaa kokeeseen. Uskoisin niin, mutta se vaatii aika paljon treeniä. Pieni piippaus ei itseäni haittaa, mutta kova vinkuminen on ehdoton ei.

Toinen treenattava asia oli seuraaminen juosten. Sitä ei Gastron kanssa ole koskaan varsinaisesti treenaamalla treenattu. Kokeessa vain yrittänyt juosta niin liitäen, ettei koira pompottaisi. Eli ongelma on pompotus ja Gastro painaa aika voimakkaasti reittä, joka tuo sitten myös takapään aukeamisen. Tehtiin juoksua tosi tiukasti vasemmalle kaartaen. Gastro joutui käyttään takapäätä jolloin pysyi suorassa ja painaminenkin jäi vähemmälle eikä myöskään pompottanut. Pitää muistaa tehdä tuota juoksua aina tottistreeneissä.

Tehtiin myös selkäkuljetusta teknisenä harjoituksena. Ainakin yritettiin. :D Opetettiin koiralle että käsky "liikkeelle" meinaa maalimiehen katsomista. Eli apparilla oli patukka ja minä vapautin Gastron kiinni kun "liikkeelle" käskyllä katsoi apparia. Tottakai Gastro tarjoaa melko vahvasti kontaktia, koska sen kautta yleensä jotain hyötyy. Pitäisi opettaa myös koiran lapa kontaktiin mun reiteen ja se tapahtuisi siten että painan omaa jalkaa koiraa vasten vahvasti jolloin se alkaisi hakeutua itse painamaan siihen. Taidan opettaa Gastrolle myös ihan uuden käskyn tuohon yhteyteen. "Liikkeelle" tarkoittaa maalimiehen liikuttamista ja lupaa koiralle katsoa avustajaa. "Mukana" käskyn tai vastaavan ajattelin opettaa kertomaan koiralle sen paikan missä sen on oltava. Onhan meillä se "vierellä" käsky, mutta se on arkikäsky ja tarkoittaa koralle vain että kuljet jossain mun vierellä.

Treenin aloitus meni ihan hyvin. Pyysin Esaa katsomaan meidän kentälle tulon ja voisiko siinä tehdä jotain toisin, mutta eipä siitä noottia tullut. ;) Kaikenkaikkiaan onnistunut päivä ja kaikilla oli tosi hyviä treenejä!

Sunnuntaina hommat jatkui ja aamusta oli omat purutreenit. Onnistunutta oli ainakin se, että kierrätin vitosen ja sain Gastron hallintaan eikä ryysinyt suoraan kutoselle. Jotain alkaa mennä perille. Seuraavaksi alkaakin paon ja hyppyjen treenaus. Pako oli ihan luvattoman hidas. Tosin, eipä olla vuoteen tehty. Livistin treeneistä heti kun Gastro oli treenattu ja taas jatkui Esan treenit. Tällä kertaa mun osalta tosin ihan katselun ja kuuntelun merkeissä. Esa oli pitämässä kaverin pururyhmälle treenipäivää. Hieman saattoi sunnuntai-iltana väsyttää. Alkuviikon saa Gastro mietiskellä viikonlopun treenejä ja me käydään vaan jäljellä. :)

Hormonit hyrrää...

...ja eturauhanen paukkuu. Voi kun pääsisi jo treenaamaan, mutta taas on koira levossa muutaman päivän. Olisin muuten korkannut jo jälkikauden ja purutkin jäi tänää väliin. Gastrolla on vähän miestenvaivoja eli laajentunut eturauhanen. Oireili verisellä virtsalla ja pitämällä taas häntäänsä oudosti. Itseasiassa epäilin jo koko vesihäntää... oliko sitä edes koskaan, kun oli vesihännäksi aika outo. Lievä, mutta kesti pitkään. Noh, mene ja tiedä. On kuitenkin täysin mahdollista, että hännän ylhäällä pitäminen aiheuttaa painetta suurentuneeseen eturauhaseen. Treeneissä olen laittanut myös merkille huonon takapäänkäytön ja hitaan istumisen.

Tohtorista saatiin tulehduskipulääkekuuri, sekä Tardak-pistos. Gastro oli vahvasti sitä mieltä, että hänen reittään ei piikitetä ja pistoksen ajaksi jouduttiin laittamaan kuonokoppa. Loppujenlopuksi koira oli kyljellään, minä istuin sen päällä ja kolmannella erällä saatiin pistettyä kaikki. Kipulääkepiikin kanssa ei kylläkään ollut mitään ongelmaa ja muutenkin Gastro on ollut aika hyvin käsiteltävissä, lääkärissäkin.

Jos sitä alkuviikosta lähtisi ekalle jäljelle. Ensi lauantaina tuleekin Esa Tapio meitä koutsaamaan.