Keskiviikkokatsaus

Mites näitä ajatuksia nyt kokoaisi kasaan... Tottiksessa tehty nyt paikkamakuuta niin, että on ensimmäinen suoritettava liike. Ilman häiriötä. Tänää hallissa kuului muutaman kerran pieni piippaus. Eli jatketaan nyt näin. Tehdään liikkeeseen rutiinia ja vahvistetaan oikeaa tunnetilaa. Kovin pitkää makuuta en viitsi tehdä koska hallissa aika on rajallista. Tuli vaan mieleen että voisinhan mä tehdä sitä odotusalueellakin muiden tehdessä. Se olisi vielä semmonen sopiva häiriö. Tänäänkään ei itse tottiksessa muuta otettu kun tuo paikkamakuu ja sitten kokeilin peilin edessä miltäs ne edestä sivulle siirtymiset näyttää ja hyvältähän ne vaikutti. Eli suoraan tulee.

Tyttöpuruihin otettiin vähän uutta. Selkäkuljetus. Tehtiin kaksi kierrosta koska ensimmäinen treeni meni vähän kokeiluksi että kuinka sitä kannattaa edes treenata. Toinen nopee kierros meni jo siten miten haluttiin. Appari seisoi melko lähellä tyynyn kanssa. Käsky "liikkeelle" ja kehuin kun katse pysyi tyynyssä. Parin askeleen jälkeen "kiinni". Todettiin hyväksi että appari ei tee "hyökkäystä" vaan minä käsken koiran kiinni. Pidennettiin harjoitusta niin että muutama askel ja "liike seis". Vahvistin pysähdystä vielä sanomalla "istu" koska lähellä oleva tyyny sai Gastron aika tilttiin ja unohti istua. Lisäksi en halua että se katsoo mua kun liike pysähtyy ja "istu" tarkoittaa lupaa katsoa maalimiestä. Muutama toisto "liikkeelle - liike seis - liikkeelle" ja alkoi sujua. Appari siis peruutti tyyny kädessä. Lopettiin kuitenkin lyhyeen ja onnistuneeseen harjoitukseen. Eka kierros meni sähläämiseksi, kun kokeiltiin vähän eri etäisyyksillä ja kuinka onnistuu jos annan "vierellä" käskyn. Tarjosi kuitenkin kontaktia ja jos ei ollut kontaktia niin pyrki edistämään. Apparin piti palkata kun hyvä, mutta tosiaan todettiin että parempi ettei hyökkää. Nyt pitää vaan muistaa heti pitää huolta siitä paikasta. Jahka koira tajuaa idean, niin mieluiten palkka pysähdyksen kautta kun liikkeestä, ettei alkaisi edistämään. Ja matkaa vaan kasvattaa pikkuhiljaa.

Ykkösessä ei selkäkuljetusta ole, mutta hyvää tuo tekee hallinnalle ja kiva tehdä välillä vähän jotain uutta. Ja jos joskus tullaan pääseen vaikka kakkoseen/kolmoseen, niin hyvä että liikettä jo reenataan. No mitäs muuta? En mä tiä onko siitä naksuttelusta ja nakista miten paljon hyötyä, mutta ei siitä haittakaan ole. Sen verta ainakin että kyllä Gastro keskittyy paremmin. Alun meteli on vaan vinkumista eikä semmosta jäätävää mölinää. Ja kontakti on parantunut oikeesti! Jos ei muuta niin se naksu antaa mulle välineen tehdä sitä asiaa johdonmukaisesti, eli oikeesti hinkkaan alussakin niin kauan että koira on hyvä, enkä luista. Eli tarkoitan sitä, että saman asian voisin varmaan tehdä ilman naksuakin, mutta se helpottaa enemmän mua kun varsinaisesti auttaa koiraa.... vaikee selittää. :D On siitä se loistava hyöty että pystyn kertomaan koiralle että tekee hyvin, ilman että kehun sitä. Koska kehumisesta se nousee ja alkaa vinkuun. Olin kyllä tämänpäiväiseen treeniin aika tyytyväinen. Ei ollut mitään ylimääräistä härväämistä eikä haukkumista.

Jee sunnuntaina on oikeet purutreenit. :)

WTF? :D Kaverin häiriötreenit menossa...

Kuis purroo?

Ihan hyvin, kiitos kysymästä. Uutenavuotena käytiin tekeen purutreeni ja seuraavan kerran eilen sunnuntaina eli vähän oli taukoa. Ollaan siis treenattu harvakseltaan ulkona, hallia ei puruihin ole otettu eli kelien mukaan mennään. Kanssatreenaajia vähän jännitti et kummonen se Gastro on tauon jälkeen, mutta itsellä odotukset oli lähinnä, että jatkuu varmaan siitä mihin jäätiin ja aika hyvin piti paikkansa. Meni itseasiassa tosi kivasti. Gastro on vähän semmonen ettei ole yhtään haitaksi jos sen treenit saa välillä vähän muhia. Kummasti tuottaa tulosta kun ei hinkkaa kokoajan. Kevään koittaessa on tottakai pakko alkaa reenaan enemmän, mutta joskus on otettu puruja myös kolme kertaa viikossa tahdilla ja siihen tuskin kannattaa enää lähteä. Hallinta pelitti aika hienosti, eikä tullut mitään tilanteita. Laittelin hallinnasta suoraan kiinni ja tehtiin vartioinnista hallintaan lähtöjä. Aika simppeliä. Piiloa pitäs päästä työstään, mutta ei voinut kun piilojen edustat oli jäässä. Kentälle tullessa Gastro aina mölisee ja nyt hiljeni jo aika nopeasti. Tähän hiljaisuuteen ollaankin kiinnitetty huomiota tyttöpuruissa mitä ollaan tehty. Erään treenin jälkeen tuli sitten pohdittua, mitä sille voisi tehdä enemmän ja ystäväni ehdotti naksutinta! Päätin etten nyt kirjoita naksupuruista enempää. Katsotaan ensin toiko se useemman treenin jälkeen oikeesti hyötyä. ;) Tottis meni sunnuntaina myös hyvin. Ei me muuta tehty kun seuraamista. Kentän kuntokin rajoitti vähän treeniä. Mutta idea olikin saada koira kentälle hyvässä tottistilassa ja siinä onnistuttiin kyllä. Treeneissä oli hauskaa. Mulle taidettiin nauraa useampaan otteeseen. Purujen jälkeen maalimies imitoi mua. =)

Mikä on ollut vaikein tottisliike opettaa?

Törmäsin tämmöseen kysymykseen. Iski sitten omaankin mietintään, että mikäs onkaan... Ei tarvinnut pitkään miettiä. Eteenmeno. Kyllä! Niin yksinkertainen liike kun se onkaan. Mitä vaikeaa siinä muka ny on? Opeta koira juokseen palkalle kentän päähän ja häivytä näkyvä palkka. Opeta vahva maahan-käsky. Noin. Liike on valmis. Uskokaa tai älkää ettei se käynyt noin helposti. Ongelma tuli siitä, että minä pidin liikettä niin helppona ja yksinkertaisena etten ensinnäkään aloittanut liikkeen opettamista Gastrolle kovinkaan aikaisessa vaiheessa. Ajatellen, että nopeestihan sen opettaa ja on paljon tärkeempääkin treenaamista. Jahka aloin sitä treenaamaan, niin en varsinaisesti miettinyt kuinka sitä olisi järkevä tehdä. Pikkuhiljaa tuli huomattua että jaahas oppimista ei tapahdu tarpeeksi ja oli koekkin jo lähenemässä. Vaikka läpijuoksuja kentän päähän oli tehty vaikka ja kuinka, niin siltikään ei alkanut onnistumaan, ellei koira nähnyt palkkaa tai jos sitä ei oltu yhdessä tai koiran nähden viety. Gastro saattoi kiertää piiloja (jos oli kiinteät piilot), käydä hyppäämässä esteitä, juoksennella muuten vaan päättömänä tai ottaa kentältä jonkin kiintopisteen luullen sitä palkaksi. Kuten paikkamakuun merkkipaalut. Palkkana oli yleensä purutyyny tai jalkapallo. Kokeiltiin myös ruokaa ja oli siellä välillä hihakin. Palattiin taaksepäin ja edettiin systemaattisesti. Otin myös vihjeen käyttöön jolla kertoa koiralle, että kyseinen liike tulee seuraavaksi. Välillä onnistui ja välillä ei. En edes muista millaisia treenejä kaikkia tehtiin ja kuinka paljon. Välillä palkkoja oli useita kentän päädyssä valmiina ja sinne sitten lähettelin koiraa usemman kerran putkeen, mutta niin että kentän päätyyn aina jäi vielä jotain harjoituksen päättyessä. Sitten ongelmaksi oikeesti nousi se, että Gastro juoksi aina jonnekkin mitä se luuli palkaksi. Kerran se juoksi ulos kentältä valkoiselle muovipussille, mikä oli jostain pudonnut kentän laidalla kulkevalle tielle. Olin varmaankin tehnyt liikaa toistoja näkyvän palkan kanssa. Marraskuussa 2014 käytiin IPO1-kokeessa. Tiesin ettei eteenmeno tule onnistumaan ja eihän se onnistunut vaan nollille meni. Pisteet kuitenkin B-osasta 83.

Miten saada koiralle ihan hirveä halu juosta vain suoraan kentän päätyyn? Aina vain kentän päätyyn vaikka kentällä olisi mitä. Näin me tehtiin: Purutyyny sidottiin liinalla kentän päädyssä olevaan puuhun kiinni. Aluksi vein palkan koiran nähden, mutta niin ettei tyynyä nää. Kun Gastro lähti palkalle, se ei päässytkään rallattamaan tyynyn kanssa pitkin kenttää vaan menin itse koiran luo ja pidettiin hurjat taistelubileet piiskan kera. Niin korkeaan viettiin kun koiran vaan suinkin sai ja idea tässä oli että se tapahtuu sielä kentän päädyssä. Jokainen treeni loppui aina eteenmenoon. Liike oli ketjutettu niin, että tulee aina sen jälkeen kun menen kapulatelineelle ja kiitän koiraa. Lisäksi treenatessa pidettiin kentällä aina paikkamakuun paalut ja muita häiriöeineitä. Jos Gastro lähti katsomaan niitä, annoin sen mennä. Parempi sen antaa treeneissä todeta ettei ne todellakaan ole mitään kiinnostavia asioita. En käyttänyt enää myöskään käsimerkkiä käskyn kera, sillä käsi on hyvin vahvasti yhteydessä piilonkiertoihin. Pian alkoi näkyä ihan oikeaa edistymistä. Hetki siinä meni, mutta nyt se osataan myös vieraalla kentällä. Viikko takaperin tuli otettua pitkästä aikaa maahanmeno liikkeen yhteydessä. Meni ekalla käskyllä. Maahan-käsky on opetettu vahvaksi muuten, Sitä on treenattu esimerkiksi metsälenkeillä kun koira juoksee vapaana.

Kertokaas mikä on ollut vaikein liike opettaa ja miksi?

ALO1

Kyllä, nyt käytiin oikeassa toko-kokeessa. Tulos se on tämäkin, vaikka on ollut tavoitteena vähän erilaiset tulokset. 1-tulos saatiin rimaa hipoen. 162 pistettä. Tuomari Ralf Björklund oli todella tiukka! Noinkin matalilla pisteillä tultiin alokasluokan tokaksi. Kiva se on tähän toko-maailmaan tutustua ja mulla oli ajatuksena, että pääsisi treenaamaan tokoon ylipäätään koetilanteita. Se tosin ei ihan täyttynyt, sillä hallikoe ja ylipäätään koko tilanne ei mahdollistanut sitä normaalia suorituksen aloitusta, rutiinia ja kaavaa, se harmitti ja siitä johtuen koiran matala tila. Enkä pk-kokeessa halua koiran tekevän noin matalassa vireessä. Mutta todella tyytyväinen olen siihen, että Gastro suoritti kaikki yksilöliikkeet ilman liikevirheitä ja oli kokoajan muhun keskittynyt... siitä huolimatta, että oli ihan eri tilassa kun tottiksessa. Kertoo taas sitten mulle itselleni jotain koirasta ja sen suoritusvarmuuden koulutustasosta.

Eihän se ole mikään koeaamu jos ei pommiin nuku. Janakkalaan ehdittiin kuitenkin ajoissa. Ohjaaja juoksi hallille päästyään ensimmäisenä vessaan. Olenhan mä ollut aikamoinen jännittäjä, mutta yllätti että tästä kokeesta tuli niinkin kova jännitys, jotta mahan sekaisin laittoi. Jännityksestä en tule varmasti koskaan pääsemään kokonaan eroon, mutta sitä on oppinut käsittelemään ja toimimaan siitä huolimatta niin ettei se ahdistus ja fyysinen paha olo saa liikaa valtaa. Otin Gastron halliin ensin vähäksi aikaa kattelemaan paikkoja ja sitä kaikkea hälinää. Vein sen vielä välissä autoon ja toin sitten uudestaan sisälle sirun lukuun ja kohta alkavaan luoksepäästävyystarkistukseen ja siitä seuraavaan paikallaoloon. Ja luoksepäästävyyteen en voi mennä koira minkäänlaisessa kiihtyneessä tilassa tai ei hyvä heilu. No mitä tähän nyt sanoisi... Jos menen Gastron kanssa vähän isompaan häiriöön paikkamakuuseen noin takkiauki, niin ei se pysty suorittaan kyseistä liikettä rauhallisena ja keskittyneenä. Vinkui koko v*tun ajan. Koulutuskysymyshän tämäkin on, ei sitä käy kieltäminen. Ollaan vaan treenattu niin erilailla. En voinut viedä Gastroa kehään kunnon paketissa koska sinne mentiin suoraan portin laidalla olleesta luoksepäästävyystarkista. Sen jälkeen kun yritin vähän saada koiraa hereille muhun päin, niin sain jo liikkurilta tuiman katseen ja hoputti kehään. Eihän se auta kun kouluttaa koira toimimaan paremmin noissa tilanteissa.

Omaa suoritusta sitten kun lähdettiin tekemään muuten, niin Gastro oli jo paremmin keskittyneenä. Oli ehkä vähän helpompaa siinä kohti, kun kukaan vieras uros ei murissut perseessä. Mitään viettiä ei koira kyllä siltikään enää siinä nostanut, eikä voinut tehdä mitään mitä normaalisti teen ennen kentälle tuloa. Aktiiviseksi haukun kautta ja laumalla vähän painetta. No mitäpä noista liikkeistä nyt kirjoittamaan... Siinä ne on. Mieltä lämmitti tuomarin kehut koirasta lopussa. Ois tossa tota videookin, mutta se on ihan ruokotonta suttua mun surkeella puhelimella. Mutta on kuitenkin.

Paikalla makaaminen ryhmässä 1 min, arvosana 6, pisteet 24
Seuraaminen, arvosana 9,5, pisteet 28,5
Maahanmeno seuraamisen yhteydessä, arvosana 9, pisteet 18
Luoksetulo, arvosana 9,5, pisteet 28,8
Noutoesineen pitäminen, arvosana 5, pisteet 10
Kauko-ohjaus, arvosana 7, pisteet 14
Estehyppy, arvosana 10, pisteet 20
Kokonaisvaikutus, arvosana 9,5, pisteet 19

Keskiviikkotreeni

Keskiviikon hallireeneistä ei ehkä hirveesti sanottavaa ole. Tottiksessa tehtiin vain seuraamista ja ajatus oli käyttää myös laumapalkkaa ilman että koira saa aina palloo. Tullaan käyttään tuota jatkossakin taas vähän enemmän. Olis tuossa tota videookin, mutta ei siinä kauheesti mitään ihmeellistä ole. Karseen laatuinen että ihan häpee edes muokata tommosta tai tunkee sinne musiikkia, muttakun tykkään tuota Videopadia räplätä. :D Tais kameran linssikin olla huurussa.

Tyttöpurujakin tehtiin. Nyt ei ohjaaja ihan miettinyt loppun asti tuota harjoitusta. Gastron saa tommosessa treenissä kyllä vielä ihan hyvin hiljaiseksi, mutta vinkasee kun lähtee liikkeelle, jonka jälkeen se kuitenkin pysyy taas hiljaa. Nyt meni semmosen asian hinkkaamiseksi joka ei ehkä ole järkevää. Tarkoitus kuitenkin on treenata sitä hallintaa. Koira kuitenkin teki tosi intensiivistä seuraamista. Alussa lähdin hiuksia halkomaan ja halusin sen pienenkin kiekasun siitä liikkeelle lähdöstä pois ja meinasi mennä koko halliaika siihen. Hyvää toki oli se, että Gastro oli oikeesti todella keskittynyt muhun, kun sen sitten pääsin vihdoin vahvistaan. Pitää nyt vähän miettiä mitä siltä reeniltä haluan ja millä on merkitystä. Se älytön mölinä mitä se joskus pitää, niin se on tottakai ehdoton ei, mitään semmosta ei suvaita. Eikä tietenkään että se seuraamisessa pitää ääntä. Koska se kertoo vaan siitä että ei ole hanskassa. Eikä vinkumista (tai siis sitä tilaa) koskaan vahvisteta sillä, että lähtisin liikkeelle jos ei ole hiljaa. Mutta jos se päästää yhden äänen kun lähden seurauttaan ja on silti keskittynyt niin eiköhän se riitä.

Uutta luettavaa kaivataan

Eli otsikko sen jo kertookin. Uusia mielenkiintoisia blogeja etsitään luettavaksi. Linkkailkaa kommentteihin oma blogi ja/tai ilmiantakaa muiden hyväksi havaittuja blogeja.

Luettavaa etsitään lähinnä treeniblogeista ja lajit rajoittuvat pk-puolelle. Toko-treenejä ja aksakaavioita tunkee jokapaikasta, enkä nyt kaipaa niitä. Jos tiedät näihin kriteereihin sopivan blogin, niin paas linkaten!

Oivalluksia...

Meillä oli keskiviikkona kivaa hallissa. Kaikilla oli hyvä reeni ja tapahtui edistystä ja oivalluksia. Itselle jäi tosi hyvä mieli kaverin treenistä, missä saatiin jo yhdessä kerrassa koiraa eteenpäin. Gastro teki myös hyvän treenin. Aloitus oli nyt semmonen kun halusin ja lähti tekeen tosi hyvässä tilassa sekä seuraamispaikka oli oikea. Itsestäni olen ylpeä siinä kohden, että oikeesti palkkasin koiran tosi pian enkä lähtenyt ahnehtiin, vaan vahvistus tuli oikeesti niinkuin pitikin. Alussa pitää vaan muistaa, että itse olen totaalisen passiivinen enkä katso edes koiraa. Kyllä, niinkin pieni asia kun katseen nostaminen ylös tekee sen, että koira on heti paljon aktiivisempi ja vaativampi haukussa ja _haluaa_ siitä seuraamiseen. Seuraavaksi tulee mietintään, miten käytännössä ujutan laumapalkkausta treeniin enemmän ja saadaanko siitä jotain lisää.

Jotain edistystä on tapahtunut edestä sivulle siirtymisessä, eli on saatu välillä suoriakin toistoja. Siihen asiaan on kokeiltu lyhyessä ajassa paljon kaikkee, ihan vaan sillä että löytys joku mikä edes tuntuisi siltä, että siitä on apua pidempään tehtynä. Tänään kokeilin ihan vaan liinapakotetta liina vasemmassa kädessä ja niinkin yksinkertainen asia tuntui toimivan aika hyvin. Siihen lisäksi se, että otan askeleen eteen käskyn sanoessani jonka tarkoitus toivonmukaan on muuttaa koiran liikerataa niin että ison ja pitkäselkäisen koiran olisi helpompi tulla suoraan. Mennään nyt näillä hetki ja katsotaan sitten taas tilannetta pitääkö vaihtaa taktiikkaa. Paikkamakuuta tehtiin kolmen koiran ryhmässä. Gastrolla en enää pidä varmistusliinaa. Siitä on pakko päästä eroon ja oppia luottaan koiraansa. Eikä tähän mennessä se ole osoittanut merkkejä että en voisi olla luottamatta. Gastro oli tosi rauhallinen ja tarkkaavainen. Vielä joskus ongelma oli vuotaminen, lonkka-asento ja haistelu. Jotka olivat ihan ohjaajan mokaa, kun alunperin on antanut koiransa niitä tehdä. Treeni tuottaa tulosta. Tosin olen aika varma että ulkona häiriössä se piippaa vielä.

Sitten oli vuorossa tyttösuojelua. Ihan vaan niin simppelisti että "maalimies" seisoi tyyny ja piiska kädessä ja häiritsi koiraa kun tehtiin seuraamista. Ei olla sitten viime kevään jälkeen tehty tyttöpuruja ja treeni oli aika mielenkiintoinen. Lähinnä sen takia, että Gastro mölisi aika paljon. Mikä oli toisaalta hyvä asia. Se kertoi että tuosta treenistä oli joku hyöty kun saatiin siinä esiin jotain treenattavaa. Mölinän luin johtuvaksi siitä, että koira oli vähän erikoisessa tilassa. Se tajusi menevänsä tekemään puruja, mutta oli kuitenkin matalassa tilassa. Pyrkii korkeampaan viettitilaan mutta ei pääse. Ei keskity siihen mitä kautta saisi sen mitä haluaa -----> Vinkuminen. Hoksasin kokeilla jotain ihan uutta. Itse seuraamisessa ei Gastro mölissy mutta joka kerta kun liikutin apparin hakeen tyynyn ja piti ottaa perusasento sen jälkeen, niin volina alkoi. Sanoin Gastrolle istu ja siirryin itse pois parin metrin päähän. Odotin hetken ja menin takaisin. Se auttoi! Koira oli hiljaa! Minähän oon viisas. Jos Gastro vaikka ymmärtäisi asian, että päästäkseen päämääräänsä eli maalimiehelle sen pitää keskittyä mitä minä haluan. (Hiljaisuus=keskittyminen). Se tarvitsee minua saadakseen mitä haluaa ja kun ei tee mitä haluan, menen pois. Tekis mieli heti reenata lisää. :D