Kevään ensimmäiset jäljet

Muutama jälki on tullut ajettua tämän kevään puolella. Jännitti talvitauon jälkeen korkata pelto, sillä syksyllä jäätiin tosi hyvälle mallille - mitäs jos onni ei jatkukkaan... No niin no, aloitus oli ihan semi ok. Ei lähdetty kovin helposta, vaan lähinnä siitä mihin jäätiin. Se kostautui seuraavalla jäljellä, mikä oli pitkä ja vaikea. Gastrolla ei riittänyt paukut sitä ajaa. Vaikeudet eivät nostaneetkaan sitä tahtoa taistella jäljestä vaan söi motivaation tyysti. Että siitä ei jäänyt kauheesti kerrottavaa. Seuraavana taisi olla kulmareeniä nurmella ja sittemmin on tullut ajettua vielä kaksi jälkeä pellolla. Kyllä se murhenäytelmä siitä vielä iloksi muuttui kun nyt sujui jo paremmin. Yritän olla tressaamatta sitä viettikestävyyttä liikaa, mutta tosiasia kuitenkin on ettei se jälki ole koiralle tarpeeksi tärkeä. Esineilmaisut ovat edelleen tosi hitaat... no miksi ne siitä itekeen mihkään muuttuskaan. Mutta otetaan niitä työnalle esinejäljellä kun joutaa. Kulmissa on Gastrolla ollut paljon vaikeuksia nyt, vaikka kulmatyöskentely on ollut aina sen vahvuuksia. Mutta uskon sen siitä taas luonnistuvan, kun itse jäljen ajaminen vahvistuu. Harhalle ei ole lähtenyt - tarkistellut niitä kyllä, mikä on vain hyvä.

Lainaohjattavat ovat käyneet pellolla myös. Malinoissin edistystä odotan tosi mielenkiinnolla. On niin erilainen koira ohjata ja sillä on alla jälkeen liittyen vähän huonoo tunnetta ja paineistumista, joten itselle tulee tosi hyvä fiilis onnistuneista jäljistä. Vaikka ei ole oma koira, niin siitä saa kyllä tietynlaisen tyydytyksen, kun saa oppia itse lisää ja ratkoa asioita mitä ei oman koiran kanssa ole vastassa. Sitten se Aapo-poika. No se on dobermanni ja potentiaalinen sellainen. Sen kanssa on taas eritavalla mielenkiintoista ja tavoitteet on erilaiset kun malikalla. Hyvää koiraa on mukava treenata.

Poistin nyt ainakin toistaseksi sen jälkipäiväkirjan täältä. Ei mun sitä tule kuitenkaan kirjoitettua niin, että siitä oikeaa hyötyä olisi. Ja tuskin se ketään muutakaan kiinnostaa. Tuleehan jäljestä sitten kirjoitettua kuitenkin postauksia kun jotain kerrottavaa on. Vuodessa ajettujen jälkien määrä kyllä kiinnostaisi syksyllä. Siitä taidan pitää kirjaa.

Jos kellään olis tiedossa blogia, missä paljon postauksia peltojäljestä tai metsäjäljestäkin, niin linkkailkaas. Kiitos. :)

Video viimesimmältä jäljeltä. Pätkäsee vähän ennen loppua kun (vaihteeks) puhelin sekoili jotain ja yksi piikkikulma jäi uupumaan. Jälki vajaa 900 askelta, 2h vanha, neljä esinettä ja neljässä kohtaa harhajälki. Ruokaa oli nyt vähän enemmän kun edellinen jälki oli aika tyhjä.

Esan treenihöyläämö

Lauantaina treenattiin Esa Tapion kanssa. Pyydettiin Esaa pitämään semma meidän omalle porukalle ja osa treenasi tottista, osa puruja. Me pysyttiin vain tottiksessa tällä erää. Päivä oli todella antoisa ja me ainakin saatiin mitä haettiin. Hauskaakin oli, mutta ei meidän porukassa yleensä vakavia ollakkaan. :D

Päällimmäisenä aiheena oli se meidän paikkamakuu ja sielä vinkuminen. Esa vahvisti ongelman syyt joita itsekkin päässäni olen pyöritellyt. Kurittomuutta ja huono tila jossa koira pyrkii korkeampaan viettiin. En ole vain oikein tiennyt miten lähteä asiaa treenaamaan, niin että se kantaisi myös kokeeseen. Se miten tästä edes lähden liikettä tekemään, tapahtuu niin, että hyvän haukun kautta koira maahan ja luon siihen jännitettä itselläni. Etäisyyttä ja harjoituksen kestoa vain sitten pidennetään pikkuhiljaa. Kokeessa en tietenkään voi haukuttaa, joten ajattelin jossain kohti vähentää haukkua ennen maahan laittamista ja lopuksi ei ollenkaan, mutta edelleen säilyttää jännitteen. Jännitettä myös pikkuhiljaa vähentäen. Palkkaus tapahtuu siten, että menen koiran luo ja päästän sen suoraan maasta viettiin. (Haukulle). Saapi nähä, saanko tehtyä siitä semmosen että kantaa kokeeseen. Uskoisin niin, mutta se vaatii aika paljon treeniä. Pieni piippaus ei itseäni haittaa, mutta kova vinkuminen on ehdoton ei.

Toinen treenattava asia oli seuraaminen juosten. Sitä ei Gastron kanssa ole koskaan varsinaisesti treenaamalla treenattu. Kokeessa vain yrittänyt juosta niin liitäen, ettei koira pompottaisi. Eli ongelma on pompotus ja Gastro painaa aika voimakkaasti reittä, joka tuo sitten myös takapään aukeamisen. Tehtiin juoksua tosi tiukasti vasemmalle kaartaen. Gastro joutui käyttään takapäätä jolloin pysyi suorassa ja painaminenkin jäi vähemmälle eikä myöskään pompottanut. Pitää muistaa tehdä tuota juoksua aina tottistreeneissä.

Tehtiin myös selkäkuljetusta teknisenä harjoituksena. Ainakin yritettiin. :D Opetettiin koiralle että käsky "liikkeelle" meinaa maalimiehen katsomista. Eli apparilla oli patukka ja minä vapautin Gastron kiinni kun "liikkeelle" käskyllä katsoi apparia. Tottakai Gastro tarjoaa melko vahvasti kontaktia, koska sen kautta yleensä jotain hyötyy. Pitäisi opettaa myös koiran lapa kontaktiin mun reiteen ja se tapahtuisi siten että painan omaa jalkaa koiraa vasten vahvasti jolloin se alkaisi hakeutua itse painamaan siihen. Taidan opettaa Gastrolle myös ihan uuden käskyn tuohon yhteyteen. "Liikkeelle" tarkoittaa maalimiehen liikuttamista ja lupaa koiralle katsoa avustajaa. "Mukana" käskyn tai vastaavan ajattelin opettaa kertomaan koiralle sen paikan missä sen on oltava. Onhan meillä se "vierellä" käsky, mutta se on arkikäsky ja tarkoittaa koralle vain että kuljet jossain mun vierellä.

Treenin aloitus meni ihan hyvin. Pyysin Esaa katsomaan meidän kentälle tulon ja voisiko siinä tehdä jotain toisin, mutta eipä siitä noottia tullut. ;) Kaikenkaikkiaan onnistunut päivä ja kaikilla oli tosi hyviä treenejä!

Sunnuntaina hommat jatkui ja aamusta oli omat purutreenit. Onnistunutta oli ainakin se, että kierrätin vitosen ja sain Gastron hallintaan eikä ryysinyt suoraan kutoselle. Jotain alkaa mennä perille. Seuraavaksi alkaakin paon ja hyppyjen treenaus. Pako oli ihan luvattoman hidas. Tosin, eipä olla vuoteen tehty. Livistin treeneistä heti kun Gastro oli treenattu ja taas jatkui Esan treenit. Tällä kertaa mun osalta tosin ihan katselun ja kuuntelun merkeissä. Esa oli pitämässä kaverin pururyhmälle treenipäivää. Hieman saattoi sunnuntai-iltana väsyttää. Alkuviikon saa Gastro mietiskellä viikonlopun treenejä ja me käydään vaan jäljellä. :)

Hormonit hyrrää...

...ja eturauhanen paukkuu. Voi kun pääsisi jo treenaamaan, mutta taas on koira levossa muutaman päivän. Olisin muuten korkannut jo jälkikauden ja purutkin jäi tänää väliin. Gastrolla on vähän miestenvaivoja eli laajentunut eturauhanen. Oireili verisellä virtsalla ja pitämällä taas häntäänsä oudosti. Itseasiassa epäilin jo koko vesihäntää... oliko sitä edes koskaan, kun oli vesihännäksi aika outo. Lievä, mutta kesti pitkään. Noh, mene ja tiedä. On kuitenkin täysin mahdollista, että hännän ylhäällä pitäminen aiheuttaa painetta suurentuneeseen eturauhaseen. Treeneissä olen laittanut myös merkille huonon takapäänkäytön ja hitaan istumisen.

Tohtorista saatiin tulehduskipulääkekuuri, sekä Tardak-pistos. Gastro oli vahvasti sitä mieltä, että hänen reittään ei piikitetä ja pistoksen ajaksi jouduttiin laittamaan kuonokoppa. Loppujenlopuksi koira oli kyljellään, minä istuin sen päällä ja kolmannella erällä saatiin pistettyä kaikki. Kipulääkepiikin kanssa ei kylläkään ollut mitään ongelmaa ja muutenkin Gastro on ollut aika hyvin käsiteltävissä, lääkärissäkin.

Jos sitä alkuviikosta lähtisi ekalle jäljelle. Ensi lauantaina tuleekin Esa Tapio meitä koutsaamaan.

Huikeeta!

Melkein pari viikkoa oltiin tekemättä yhtään mitään. Ystävämme vesihäntä tuli kylään ja ikävästi pitkittyi levosta ja kipulääkkeestä huolimatta. Aloin jo huolestua, missä vika kun ei parane. Nyt onneksi normaali ja tänään oltiin treeneissäkin ja mennään myös huomenna. Tottis ja purut. Jäi kyllä hyvä mieli molemmista. Ennenkuin tein tottista, odotin että oli porukkaa kunnolla paikalla jotta saatiin samat "olosuhteet" kentälle kuin puruissakin. Gastron tila oli hyvä! Oikeestaan tosi hyvä! Pientä hermostuneisuutta, mutta oli aktiivinen ja ihan tottistilassa. Se hermostuneisuus ei haittaa, koska sitä osaan tasata aika onnistuneesti. Kyllä tämäkin tästä. Huonoja treenejä mahtuu aina väliin, mutta pääsääntösesti ollaan aika hyvällä mallilla tän tunnetilaongelman kanssa. Pakko kyllä sanoa, että koulutusta sen asian suhteen on tehty enemmän sielä kentän ulkopuolella kun itse kentällä. Tää on meinaan asia jossa olen tehnyt niin hirveetä ajatustyötä että aivoja särkee.

Puruissa tehtiin hallintaa ja piilohaukkua. Erityisen mieltä lämmittävä tilanne oli kun puutuin Gastron tottelemattomuuteen (ei lähtenyt seuraamaan) vähän vahvemmalla pakotteella, niin toimi kuten pitää, eikä asiasta tullut koiran kanssa "keskustelua". Olin jopa niin fiksu, että tajusin vahvistaa tuon hienon asian. Nyt tuntui oikeesti jo siltä että pystyn ohjaamaan koiraani.

Tottiksen suhteen pyörii kaikkia ajatuksia mitä haluaisin toteuttaa. Mutta ne on semmosia useemman reenin juttuja joita tarttis treenata systemaattisesti pelkästään ja kun ei kaikkee pysty tekeen samaanaikaan, niin en oikeen tiiä mitä tekisin. Noooo kyllä tää tästä muotoutuu.... Mä vaan niin odotan että noi lumet lähtee, jotta pääsis jo ulos treenaamaan kunnolla.

Pientä mainosta tähän väliin. Kiinnostaako tutustua suojeluun?

Ja sitten siihen tärkeinpään asiaan. ;) Mitäs piditte Who Bites the Best- kilpailun mainoksesta? Musta se oli ihan huikea! Mahtava! Gastrokin sielä vilahtaa.

Who Bites the Best 2016

Vähän esimakua tulevasta....

ALO2

Ei ollut meidän toko-päivä. Lyhyesti sanottuna koira oli yksilöliikkeissä aivan kuutamolla ja huonossa tilassa. Paikkamakuu oli mitä oli ja veti sitten pisteet aika heikoille. Gastro vinkui kokoajan. Eihän se ylläri ollut. Tuomariharjoittelija olisi antanut kokonaan nollan, mutta itse tuomari antoi kuitenkin arvosanan 5. Gastro myös nousi perusasentoon ennen käskyä. Muissa liikkeissä ei suuria virheitä tullut eikä pistevähennykset ollut isoja. Mutta mua niin risoo.... Ennenkuin joku ajattelee, että öööö no tulos sekin on ja ei oo niin vakavaa... Niin ei, ei mua haittaa itsessään tuo 2-tulos, vaan mua haittaa se, että koira sai suorittaa todella paskassa tilassa. Se sai olla mitä oli, ilman että siihen puuttui. Se oli koulutuksellisesti meille TODELLA huono asia. Ekan toko-kokeen jälkeen mietin, että ei me hetkeen olla uudelleen menossa vaikka silloin meni ihan kivasti 1-tuloksella. Mutta hallikoe ei ole meille hyvä juttu ja sitä paikallaolon vinkumista pitäisi ratkoa. Sain kuitenkin extemporee ahaa-elämyksen kun oman paikkakunnan yleensä täydessä kokeessa olikin yks kaks tilaa ja laitoin myöhäisilmon pikaisesti. Oli vaan niin kauhee hinku kokeeseen. Minkä sille mahtaa. Videoo en viitsinyt edes katsoa.

Kun ongelma olisikin tekniset liikevirheet. Niiden kanssa mä pärjäisin ja osaan kouluttaa ne toimiviksi. Just nyt on se hetki, kun mä todellakin kaipaisin tolta koiralta sitä miellyttämisenhalua ja että se edes joskus saatana tekisi mulle jotain!

Lisää vauhtia!

En ole ennen mennyt kahdella koiralla ja tulihan sekin nyt testattua Akon ja Oonan kanssa. On se vielä paljon siistimpää kun yhdellä. :D