Long time no see

Miten tämän nyt alottas. Tiivistetään syksyn tapahtumat siihen, että treenattua tuli ja paljon. Nyt ollaan tauolla. Käytiin IPO-kokeessa marraskuun alussa, ilman tulosta. Pisteet A70 B83 C hylätty. Pitkään liikkeeseen siirtyessä karkasi maalimiehelle ja se oli tietysti siinä. Tottikseen olin kyllä tyytyväinen vaikka pisteet eivät päätä huimaa nekään. Tiesin että eteenmeno on kesken ja nollille se sitten menikin. Mutta noudot esim olivat erinomaisia tai erittäin hyviä. Jäljellä satoi vettä ja tuuli voimakkaasti. Pohjakin oli kohtuu haastava. Liukas märkä liina lipesi multa heti lähtiessä käsistä ja koira paahtoi menemään minä perässä juosten. Siinähän meni sitten pasmat sekaisin niin Gastrolla kun mullakin. Ensimmäinen esinekin jäi. Koira sai vielä joten kuten koottua itsensä uudella käskyllä ja loppuun päästiin ja saatiin täpärästi se vaaditut 70 pistettä. Enempää en kokeesta tai treeneistä ennen koetta jaksa enkä halua kirjoittaa. Toki se oli vain yksi koe ja mun elämäni ensimmäinen sellainen, mutta harmitti päättää kausi siihen. Meillä alkoi talvitauko siis puruista niin minkäs teet. Laitetaan nyt kuitenkin video edes siitä tottiksesta.

Istu maahan

Videolla liikkeestä jäävä istuminen ja maahanmeno. Seisominen on vielä vaiheessa. Mitenniin jäänyt vähän kelkasta.....





No laitetaan viä pari noutokuvaa.

Videoo pellolta...

...tai oikeestaan nurmelta. Tuo on ollut ennen pelto ja nyt se on kai vain rakentamisen yhteydessä maisemoitu tommotteeks isoksi ruohoalueeksi. Taitaa olla alusta vähän liian helppo. Ei tartte tehä töitä jäljen eteen mikä näkyy sitten lintsaamisena. Namit oli maistuvia mutta muuten huonoja. Kuivattua kanaa. Niitä sai pureskella ja aina syödessä tuppasi sitten jäämään askel tai pari välistä kun edettiin jäljellä ja pureskeltiin samalla. 350 askelta, olikohan kolme kulmaa? 2 esinettä, sumuinen ilta, jälki n. 30 min vanha. Ilmaisut saisi olla nopeemmat, mutta varmaan sen kummemmin en enää niitä tänä vuonna tressaa, kunhan ilmaisee. Motivaatio ja tunnetila sen sijaan on syynissä.


 

Noutaa noutaa...

Pari videoo noudoista. Nyt ollaan otettu hypyssä ja esteellä jo tuota luovutusasentoa. Pitäisi olla tiiviimpi monesti ja vauhti hidastuu liikaa liian aikaisin. Tosin olen välillä turhan kaukana esteestä. Kapulan pureskelu on ollut noiden esteiden ohessa onneksi aika vähäistä.

Ja sitten se hupinumero... :D Ohjaajalla oli ongelmia löytää oikea käsky. :D

Pari leirifotoo...

Viikonloppu vierähti leirillä. Oli kyllä yksi hauskimmista ja mieleenpainuvimmista leireistä missä on tullut oltua. Pieni porukka, seura oli mitä loistavinta. Hyvät ja antoisat reenit. Tehtiin tottista ja puruja. Illalla rantasauna kuumaksi ja siideri kylmäksi. Ruokapuolikin oli maittava. Paljon ei tullut taas nukuttua, mutta naurettua sitäkin enemmän. Kiitos! =)

No mitäs ny...?

Vähän ollut semmosta ylämäkeä ja alamäkeä. Jäljen kanssa oli tauko ja pellolle palattua ei homma sujunut ehkä ihan parhaalla mahdollisella tavalla. Gastro ei oikein keskity ja menee mistä aita on matalin...ainakin yrittää ja ohjaajaa hermostuttaa. Kulmista paukkui yli, vaikka kyllä korjasikin jäljelle itsenäisesti ja viimeksi missasi esineen vaikka koira muuten olikin jäljellä! :O Hmmm...seuraavaksi mennään vähän muistuttelemaan lyhyelle alustalle tiivistä ja tarkkaa nenää. Lyhyellä liinalla ja vaatia koiralta oikeasti työskentelyä eikä mitään huslaamista. Esinetreeniä tietysti myös, kun ne on kuitenkin vielä aika työstämättömät.

Puruissa ollaan menty etiäpäin ja tehty kokeenomaisia liikkeitäkin. Kierrätetty viitosta, piilolla hallintaan ja pakoa. Hypyt on reenin alla ainakin nyt, koska niissä on vähän työstettävää. Samoin se vitos piilo, joka ainakin viime treenikerralla tuotti päänvaivaa niin koiralle kun ohjaajalle... mikä hallinta...oliko sitä?

Tottis kai on sitten hyvällä mallilla koska suoritettiin BH-koe hyväksytysti! :) No joo...olis se ollut noloa jos ei olisi mennyt läpi, sillä johan tässä on sen verta treenattu, että pitäisi olla aika läpihuutojuttu. Mutta aina voi sattua ties mitä. Nytkin jännitti niin paljon että sen piikkiin meni paljonkin virheitä. Tuomari käski ilmoittautumisessa hengittää etten pyörtyisi kentälle. Oltiin heti ekassa parissa ja ekana paikallaolossa. Jo kentälle meno meinasi mennä läskiksi, kun koira tajusi mun jännityksen ja heti yritti sikailla. Itellä pysy hermo kasassa kuitenkin ja koira kutakuinkin hallinnassa. =D Paikallamakuussa Gastro pysyi koko ajan. Mutta se söi taas ruohoa ja ryömi sitä mussuttaessaan vinoksi kenttään päin. Meidän parilla meni kaavio hyvin. Lähettiin suorittaan tottiskaaviota, mikä lähti itseni mielestä ihan mainiosti. Tuntui että Gastro teki ihan halukkaasti, mutta puolessa matkassa ekaa suoraa se yks kaks laittoi nenän maahan!! Itse laskin askelia ja tietysti menin ihan sekaisin ja unohdin ihan täysin missä olin ja mitä tein. Jatkettiin matkaa ja koska pasmat oli aivan nurinkurin, niin unohdin kokonaan temponvaihdokset. Öhhh... Kysyin tuomarilta saanko ne vielä tehdä mutta käski jatkaa. Tästä eteenpäin ei tullut enää mitään kämmejä. Henkilöryhmä, vapaana seuraaminen, jäävät ja luoksetulo meni ihan hyvin. Muistin sitten jopa sen juoksun ja hitaan kävelyn vapaana seuraamisessa. ;) Loppuarvostelussa tuomari mainitsi taas mun jännitykseni. Gastrosta sen verran että kiva temperamenttinen koira. Kaupunkiosuus meni sekin ihan ookoosti, vaikka jännitin sieläkin. Sanomista tuli hieman vetämisestä. Tuomari totesi koiran välinpitämöttömäksi ja ystävälliseksi ympäristöään kohtaan, että ei muutakun käyttäytymiskoe tällä erää hyväksytty. :)

Treenattavia asioita nyt tuon kokeen tiimoilta tuli mieleen, että koira paremmin pakettiin heti kentälle mennessä. Musta tuntuu, että se meidän yhdessä tekeminen ja koiran halu tehdä mulle ja mun kanssa on ikuinen ongelma. Arvostelutilannetta voisi harjoitella myös. Maltti ei ole Gastron vahvuus...pitäs odottaa sitä palkkaa vielä siinäkin. Mutta eihän se ole muutakuin hallintakysymys.

No sitten noin niinkun muuten tarttis tottiksessa treenata noutoa ja esteitä, sekä eteenmenoa. Joo siis sitä viilattavaa on ihan kaikkiella, mutta noi nyt silleen on kuitenkin keskeneräsiä liikkeitä. Paikallaolosta tarttis saada se ruohonsyöminen ja rauhattomuus pois. Nyt kun alkaa miettiin...niin en edes halua miettiä mitä kaikkea tarvis treenata... -_-

Kohokohtia

...univelkaa, hellettä, uusia ystäviä, vanhoja ystäviä, naurua, viiniä, grillausta, hauskanpitoa, uimista, mölkkyä, purutreenejä, tottista, luentoja, hienoja koiria, maalimiesoppilaita, korttikokeita, uusia pätevöityneitä harjoitusmolareita, uusia kilpailuavustajia, hyviä kouluttajia ja loistavaa leirihenkeä! Sitä kaikkea löytyi Lapualta. :) Vähän etukäteen mietitytti miten sitä jaksaa viikon leirielämää, mutta koko viikko oli aivan loistava, mitä nyt sisälsikin pari kokonaan valvottua yötä. Ja oli todella kiva nähdä yhtä Gastron veljeä ohjaajineen. Ensikesänä mukana taas! Oikein mitään leirikuvia ei ole, tai no, onhan niitä mutta pidetään ne salasanan takana. ;)

Tais olla kaste menossa.... =D

Leiriltä palatessani jäin vielä mökille yhdeksi yöksi ja sitten matka jatkui takaisin Espooseen. Paluu kerrostaloyksiöön ei ollut mitenkään houkutteleva. Loppuviikko meni vain rötvätessä leffoja katsellen. Oli ihanaa olla tekemättä mitään! Loman loppuun sattui kuitenkin vielä palveluskoirien Suomenmestaruuskisat jossa itse olin töissä kaikki kolme päivää. Perjantaina oli koirien ilmoittautumiset ja muuta sälää, päivä venyi 14 tuntiseksi ja lauantai aamuna aikasin ylös ja ipo-jälkipellolle sihteeriksi, samoin sunnuntaina. Mielenkiintoinen viikonloppu ja hieno tilaisuus nähdä paljon upeita ja osaavia koirakkoja!

PK-SM 2014 avajaiset