Peltojälkeä Inkoossa vol. 3

Ennakkotiedoista huolimatta, säästyttiin Västankvarnissa sateelta. Edellisenä päivänä näytti siltä että tarvitaan vähintään joku kahluupuku. Ilma oli hyvä ja melko tyyni, pellot hyvässä kunnossa. Tein suurinpiirtein 350-400m jäljen. Pitäs taas muistaa käyttää Sporttrackeria jäljen mittaamiseen. Jäljellä neljä kulmaa. Tallottu niin, että jälki ei mennyt pellon sarkojen mukaan, lähdössä jälki kulki viistosti aika vahvoihin sarkoihin nähden. Hankala talloa suoraan, myös kulmien asteen hahmotus oli itselle vaikeaa kun pellon muoto oli niin hämäävä. Alussa ruokaa joka askeleella vajaan liinan mitan, harventuen joka kolmanteen tai joka neljänteen askeleeseen. Kulmat tyhjät. Kulman jälkeen jokunen peräkkäinen ruokaa. Loppusuoralla enemmän ruokaa. Mietin jo jälkeä tallatessani, että varmistinkohan sittenkin liikaa nameilla, jälki oli kyllä tyhjempi mitä vielä tähän mennessä. No viistosarkaan tehty jälki toisi kuitenkin omat haasteensa, koska koira joutuu oikeesti haistamaan jäljen, ja herkästi voinee käydä niin, että jos koira on vähääkään oppinut käyttään silmiä, se saattaa ajautua sarkojen mukaisesti tai ainakin tarkistella sivuilta. Purkkeja ei ollut kuin yksi lopussa.

Lähdöt ovat olleet nyt ihan hyviä. Gastro tietää paalulla mitä ollaan tekemässä ja keskittyy lähtöön. Tarjan luo yritti kiskoa vähän ennen paalua, mutta kaikki ihmiset unohtui sen tien, kun käänsin koiran jälkeä kohti ja laitoin liinan jalkojen välistä. Lähetys tapahtui pienen patoomisen jälkeen. Jälki lähti kulkemaan hyvällä temmolla ja ensimmäisten tyhjien kohdalla ei varsinaista muutosta koirassa. Itseasiassa koko jälki ajettiin hyvin tasaisella temmolla, ainoa epäkohta oli että koira piruvie päätti jossain kohden syödä sitä ruohoakin. =) Jokunen tyhjä vähän kiihdytti vauhtia. Tuo viistosarkaan tehty jälki ei vaikuttanut mitenkään, koira ei lähtenyt tarkisteleen sivuilta. No sitten ne kulmat… Ne meni niin hienosti!!! Tämä vielä todisti teorian mitä jo aiemmin mietin. Että koiralla ei ongelmaa ole ollutkaan, vaan ohjaajalla. Nimittäin liinan käytön kanssa. Olen nyt tehnyt kulmasta suotta vähän numeroo, ennen kulmaa jo tietämättäkin alkanut pidättää vähän koiraa, tai kerinyt itseäni lähemmäksi. Varmistellut ettei se pääse yli jne… Liinapaine muuttunut juuri ennen kulmaa ja koira ei ole rauhassa saanutkaan työstää jäljen suuntaa vaan olen jo valmiiksi torpannut sen keskittymisen. Viime lauantaina kulmat meni hyvin ja eilen tuli vielä vahvistettua, että kyllä, Gastro ei edes huomaa että mitään kulmaa edes olisi, se vaan jäljestää mistä jälki kulkee kun sille antaa mahdollisuuden ja kulman työstö tulee ihan itsestään.

Ei muutakun eteenpäin, sano mummo lumessa! Vieläkin lisää ruokaa veks. Tekniikka on nyt niin hyvällä mallilla, että tarttis mennä eteenpäin. Tarjan kommentti jäljen lopussa päätä pudistellen oli ”Mä itken enskerralla jos et sä mee ny eteenpäin” =D Siis mitååååå…. Jotain vikaa hä..?! =D Ja ne esineet… Totta, pakko ottaa niitä sinne jäljelle, sen kanssa olisi jo kiire. Kuitenkin kun jälki tyhjenee niin esineet alkaa olla se mistä palkka tulee. Eli, esinereeniä nyt JOKA ilta.

Jälkiesineitä