Kickspark ja dobermannit

Aurinko paistoi ja päivä oli mitä mainioin talviharrastuksille. Vetojuttuja ei Gastron kanssa ole aiemmin tehty kuin yhtenä talvena kokeiltiin vähän kicksparkkia. Oman kelkan myin pois asuessani Espoossa. Ei vain yksinkertaisesti ollut paikkaa missä sillä mennä saatika lunta. Nyt kun on ollut lunta ja olisi huudeja missä vetää, niin vähän harmittaa kun ei omaa potkuria ole. Vedot meni tosi hyvin. Gastrolla ei ollut tarvetta tappaa kelkkaa kertaakaan eikä kuumetessaan ollut edes mun reidessä. :D

Videolla mukana myös kiintiökääpiö Luna. ;)

Ei treenattavat asiat treenaamalla lopu

Keskiviikon hallitottis alkoi aika odottamattomasti, kun meidän häiriötön paikkamakuutreeni muuttui ihan muuksi. Isossa hallissa on viisi aidattua kenttää ja jostain salakavalasti kentälle putkahti vesikoira. Mikäli rodun oikein tunnistin. Muuten hallissa oli täysin tyhjää. Yleensä noin myöhään sielä ketään olekkaan. En huomannut aluksi tunkeilijaa sillä olin selin Gastroon. Onneksi koira oli sen verta arka, ettei uskaltanut mennä paria metriä lähemmäksi. Minähän lähdin tuota koiraa sitten metsästämään ettei sattus mitään. Mutta ei se antanut kiinni. Omistaja ei edes heti huomannut kadottaneensa koiraansa. Onneksi se kuitenkin pian huudettiin pois ja onneksi Gastro pysyi maassa kokoajan ja käsky piti. Siitä olin kyllä ylpeä. Tilanteen johdosta Gastrolla meni kuitenkin pasmat niin sekaisin, että lopputreenin se vinkui. KOVAA. Ja mitähän meidän oli tarkoitus siinä treenissä treenata. Rauhallisena hiljaa olemista. Kun vierailija saatiin pois häiriköimästä, kävin kehumassa Gastroa ja aloitin liikkeen alusta, mutta vonkuminen alkoi heti ja kesti tovi ennenko pystyin palkkaan. Tehtiin välillä seuraamista ja ihan vaan odoteltiin kun katsottiin muiden treenaamista. Sitten vielä uusi paikallaolo harjoitus. Meni jo paremmin, mutta ei se silti hiljaa ollut ja välillä piippasi kovastikkin.

Tyttöpuruissa sitä samaa mitä tähänkin asti. Taas otettiin myös selkäkuljetuksen alkeita. Meitä treenaava maalimieskin oli katsomassa. Hyvä niin. Vähän oli viilattavaa treenin toteutuksessa. Mun pitää esim muistaa jaksottaa käsky "liikkeelle" ja itse liikkelle lähteminen. Eipä siinä kauheesti moitittavaa ollut muuta. No alussa voisin olla ahnehtimatta sitä seuraamista, mutta se on vähän kakspiippunen juttu. On mulla siinä kyllä ihan ajatus miksi hinkutan sitä pitkään. Se ei ole pelkän hiljaisuuden takia. Haluan että koira pääsee päämääräänsä vasta kun se on mun mielestä tarpeeksi keskittynyt. Käytössä on edelleen naksutin-nakki ja molarikin oli sitä mieltä että se on ihan käyttökelpoinen juttu. Ihanaa kun se on niin avoin mun ideoille. :) Sunnuntain puruihin olin aika tyytyväinen. Iskut on ollut aika laiskoja ja saatiin niihin vähän nopeutta.

Tänään torstaina tuli myös tehtyä poikkeuksellisesti tyttöpuruja. Niistä mä vasta olin innoissani! Olen pohtinut miten treenata pakopaikalle siirtymistä. Miten toteuttaa harjoitus, että Gastro olisi samanlainen kuin oikeissa puruissa, mutta "turvallisesti" niin ettei treeni ole kuitenkaan "oikea" suojelutreeni. Niin että koira kuitenkin olisi vietillisesti korkealla, ihan jousilla ja yrittää edistää ja jopa karata. Parin kokeilun jälkeen saatiin okein hyvää treeniä aikaiseksi ja keksin miten mun kannattaa sitä treenata. Seurautin koiran sopivalle etäisyydelle apparista ja käsky istu eli saa katsoa maalimiestä. Appari hetsasi ihan kunnolla, karjui ja paukutti piiskaa. Gastro todellakin oli revetä liitoksistaan siinä istuessaan. Jos se olisi ollut kontaktissa niin tuo olisi vaan ollut häiriöö siinä missä muukin, ei iso juttu. Tää tilanne nyt siis varioi sitä kun ollaan piilolla koira ohjaajan sivulla ja Gastrolla nousee kierrokset kun siirrätän maalimiehen. Tämän jälkeen appari lopettaa hetsaamisen ja minä annan sivu-käskyn ja seurautan koiran ikäänkuin pakopaikalle. Nyt Gastro oli ihan jousilla eikä seuraaminen ollut erityisen korrektia. Hyvä. :D Nyt tiedän miten saan treenattua tätä. Jätin koiran maahan ja siitä kiinni. Se että koira uhkuu ja puhkuu ja on ns. jousilla tuossa niin ei tietenkään ole virhe. Sehän vaan ilmentää viettiä ja sitä sen kuuluukin tehdä. Mutta hallinnassa koiran on oltava ja mulla ei ole varaa hirveesti antaa Gastron rönsyillä tuossa. Ei meidän historialla. Treenattiin myös aika paljon niin, ettei mulla ole liinaa kädessä ja pannassa on vaan semmonen pätkä. Mun tarvii opetella luottaan koiraani ja Gastro kyllä tietää onko se liinassa vai ei. Jos se tekee virheen, niin siihen silti puututaan eikä vain estetä kaikkea sillä liinalla.

Tehtiin myös vähän lisää paikkamakuuta ja kapulan pitoa. Semmosta tällä erää.

Motivaatiota tottikseen- seminaari

Koirakkopaikkoja vielä vapaana!

Tapahtuma Veikkolassa Piskipajalla 2.4.2016 klo 9.00-17.00

Tervetuloa oppimaan lisää koirasi motivoinnista, vireen ylläpitämisestä ja ohjaamisesta. Tapahtuma soveltuu kaikenikäisille koirille ja teema valitaan koirakon toivomuksien mukaan.

Kouluttajina toimivat IDC IPO WM16 joukkueen jäsenistä: Petri Aalto, Terhi Kauppinen, Sari Niiranen sekä Tarja Riikonen.

Hinta: 40€/ koirakko tai 15€/ kuuntelija.
Kanttiini ja tukituotteiden myynti paikalla.
Tapahtuman tuotto joukkueen matkan tukemiseksi.

Ilmoittautumiset: idcipoteamfinland@gmail.com

Tapahtuman mahdollistaa PiskiPaja Oy
Teollisuustie 6, halli 8, 02880 Veikkola

Facebook

Keskiviikkokatsaus

Mites näitä ajatuksia nyt kokoaisi kasaan... Tottiksessa tehty nyt paikkamakuuta niin, että on ensimmäinen suoritettava liike. Ilman häiriötä. Tänää hallissa kuului muutaman kerran pieni piippaus. Eli jatketaan nyt näin. Tehdään liikkeeseen rutiinia ja vahvistetaan oikeaa tunnetilaa. Kovin pitkää makuuta en viitsi tehdä koska hallissa aika on rajallista. Tuli vaan mieleen että voisinhan mä tehdä sitä odotusalueellakin muiden tehdessä. Se olisi vielä semmonen sopiva häiriö. Tänäänkään ei itse tottiksessa muuta otettu kun tuo paikkamakuu ja sitten kokeilin peilin edessä miltäs ne edestä sivulle siirtymiset näyttää ja hyvältähän ne vaikutti. Eli suoraan tulee.

Tyttöpuruihin otettiin vähän uutta. Selkäkuljetus. Tehtiin kaksi kierrosta koska ensimmäinen treeni meni vähän kokeiluksi että kuinka sitä kannattaa edes treenata. Toinen nopee kierros meni jo siten miten haluttiin. Appari seisoi melko lähellä tyynyn kanssa. Käsky "liikkeelle" ja kehuin kun katse pysyi tyynyssä. Parin askeleen jälkeen "kiinni". Todettiin hyväksi että appari ei tee "hyökkäystä" vaan minä käsken koiran kiinni. Pidennettiin harjoitusta niin että muutama askel ja "liike seis". Vahvistin pysähdystä vielä sanomalla "istu" koska lähellä oleva tyyny sai Gastron aika tilttiin ja unohti istua. Lisäksi en halua että se katsoo mua kun liike pysähtyy ja "istu" tarkoittaa lupaa katsoa maalimiestä. Muutama toisto "liikkeelle - liike seis - liikkeelle" ja alkoi sujua. Appari siis peruutti tyyny kädessä. Lopettiin kuitenkin lyhyeen ja onnistuneeseen harjoitukseen. Eka kierros meni sähläämiseksi, kun kokeiltiin vähän eri etäisyyksillä ja kuinka onnistuu jos annan "vierellä" käskyn. Tarjosi kuitenkin kontaktia ja jos ei ollut kontaktia niin pyrki edistämään. Apparin piti palkata kun hyvä, mutta tosiaan todettiin että parempi ettei hyökkää. Nyt pitää vaan muistaa heti pitää huolta siitä paikasta. Jahka koira tajuaa idean, niin mieluiten palkka pysähdyksen kautta kun liikkeestä, ettei alkaisi edistämään. Ja matkaa vaan kasvattaa pikkuhiljaa.

Ykkösessä ei selkäkuljetusta ole, mutta hyvää tuo tekee hallinnalle ja kiva tehdä välillä vähän jotain uutta. Ja jos joskus tullaan pääseen vaikka kakkoseen/kolmoseen, niin hyvä että liikettä jo reenataan. No mitäs muuta? En mä tiä onko siitä naksuttelusta ja nakista miten paljon hyötyä, mutta ei siitä haittakaan ole. Sen verta ainakin että kyllä Gastro keskittyy paremmin. Alun meteli on vaan vinkumista eikä semmosta jäätävää mölinää. Ja kontakti on parantunut oikeesti! Jos ei muuta niin se naksu antaa mulle välineen tehdä sitä asiaa johdonmukaisesti, eli oikeesti hinkkaan alussakin niin kauan että koira on hyvä, enkä luista. Eli tarkoitan sitä, että saman asian voisin varmaan tehdä ilman naksuakin, mutta se helpottaa enemmän mua kun varsinaisesti auttaa koiraa.... vaikee selittää. :D On siitä se loistava hyöty että pystyn kertomaan koiralle että tekee hyvin, ilman että kehun sitä. Koska kehumisesta se nousee ja alkaa vinkuun. Olin kyllä tämänpäiväiseen treeniin aika tyytyväinen. Ei ollut mitään ylimääräistä härväämistä eikä haukkumista.

Jee sunnuntaina on oikeet purutreenit. :)

WTF? :D Kaverin häiriötreenit menossa...

Kuis purroo?

Ihan hyvin, kiitos kysymästä. Uutenavuotena käytiin tekeen purutreeni ja seuraavan kerran eilen sunnuntaina eli vähän oli taukoa. Ollaan siis treenattu harvakseltaan ulkona, hallia ei puruihin ole otettu eli kelien mukaan mennään. Kanssatreenaajia vähän jännitti et kummonen se Gastro on tauon jälkeen, mutta itsellä odotukset oli lähinnä, että jatkuu varmaan siitä mihin jäätiin ja aika hyvin piti paikkansa. Meni itseasiassa tosi kivasti. Gastro on vähän semmonen ettei ole yhtään haitaksi jos sen treenit saa välillä vähän muhia. Kummasti tuottaa tulosta kun ei hinkkaa kokoajan. Kevään koittaessa on tottakai pakko alkaa reenaan enemmän, mutta joskus on otettu puruja myös kolme kertaa viikossa tahdilla ja siihen tuskin kannattaa enää lähteä. Hallinta pelitti aika hienosti, eikä tullut mitään tilanteita. Laittelin hallinnasta suoraan kiinni ja tehtiin vartioinnista hallintaan lähtöjä. Aika simppeliä. Piiloa pitäs päästä työstään, mutta ei voinut kun piilojen edustat oli jäässä. Kentälle tullessa Gastro aina mölisee ja nyt hiljeni jo aika nopeasti. Tähän hiljaisuuteen ollaankin kiinnitetty huomiota tyttöpuruissa mitä ollaan tehty. Erään treenin jälkeen tuli sitten pohdittua, mitä sille voisi tehdä enemmän ja ystäväni ehdotti naksutinta! Päätin etten nyt kirjoita naksupuruista enempää. Katsotaan ensin toiko se useemman treenin jälkeen oikeesti hyötyä. ;) Tottis meni sunnuntaina myös hyvin. Ei me muuta tehty kun seuraamista. Kentän kuntokin rajoitti vähän treeniä. Mutta idea olikin saada koira kentälle hyvässä tottistilassa ja siinä onnistuttiin kyllä. Treeneissä oli hauskaa. Mulle taidettiin nauraa useampaan otteeseen. Purujen jälkeen maalimies imitoi mua. =)

Mikä on ollut vaikein tottisliike opettaa?

Törmäsin tämmöseen kysymykseen. Iski sitten omaankin mietintään, että mikäs onkaan... Ei tarvinnut pitkään miettiä. Eteenmeno. Kyllä! Niin yksinkertainen liike kun se onkaan. Mitä vaikeaa siinä muka ny on? Opeta koira juokseen palkalle kentän päähän ja häivytä näkyvä palkka. Opeta vahva maahan-käsky. Noin. Liike on valmis. Uskokaa tai älkää ettei se käynyt noin helposti. Ongelma tuli siitä, että minä pidin liikettä niin helppona ja yksinkertaisena etten ensinnäkään aloittanut liikkeen opettamista Gastrolle kovinkaan aikaisessa vaiheessa. Ajatellen, että nopeestihan sen opettaa ja on paljon tärkeempääkin treenaamista. Jahka aloin sitä treenaamaan, niin en varsinaisesti miettinyt kuinka sitä olisi järkevä tehdä. Pikkuhiljaa tuli huomattua että jaahas oppimista ei tapahdu tarpeeksi ja oli koekkin jo lähenemässä. Vaikka läpijuoksuja kentän päähän oli tehty vaikka ja kuinka, niin siltikään ei alkanut onnistumaan, ellei koira nähnyt palkkaa tai jos sitä ei oltu yhdessä tai koiran nähden viety. Gastro saattoi kiertää piiloja (jos oli kiinteät piilot), käydä hyppäämässä esteitä, juoksennella muuten vaan päättömänä tai ottaa kentältä jonkin kiintopisteen luullen sitä palkaksi. Kuten paikkamakuun merkkipaalut. Palkkana oli yleensä purutyyny tai jalkapallo. Kokeiltiin myös ruokaa ja oli siellä välillä hihakin. Palattiin taaksepäin ja edettiin systemaattisesti. Otin myös vihjeen käyttöön jolla kertoa koiralle, että kyseinen liike tulee seuraavaksi. Välillä onnistui ja välillä ei. En edes muista millaisia treenejä kaikkia tehtiin ja kuinka paljon. Välillä palkkoja oli useita kentän päädyssä valmiina ja sinne sitten lähettelin koiraa usemman kerran putkeen, mutta niin että kentän päätyyn aina jäi vielä jotain harjoituksen päättyessä. Sitten ongelmaksi oikeesti nousi se, että Gastro juoksi aina jonnekkin mitä se luuli palkaksi. Kerran se juoksi ulos kentältä valkoiselle muovipussille, mikä oli jostain pudonnut kentän laidalla kulkevalle tielle. Olin varmaankin tehnyt liikaa toistoja näkyvän palkan kanssa. Marraskuussa 2014 käytiin IPO1-kokeessa. Tiesin ettei eteenmeno tule onnistumaan ja eihän se onnistunut vaan nollille meni. Pisteet kuitenkin B-osasta 83.

Miten saada koiralle ihan hirveä halu juosta vain suoraan kentän päätyyn? Aina vain kentän päätyyn vaikka kentällä olisi mitä. Näin me tehtiin: Purutyyny sidottiin liinalla kentän päädyssä olevaan puuhun kiinni. Aluksi vein palkan koiran nähden, mutta niin ettei tyynyä nää. Kun Gastro lähti palkalle, se ei päässytkään rallattamaan tyynyn kanssa pitkin kenttää vaan menin itse koiran luo ja pidettiin hurjat taistelubileet piiskan kera. Niin korkeaan viettiin kun koiran vaan suinkin sai ja idea tässä oli että se tapahtuu sielä kentän päädyssä. Jokainen treeni loppui aina eteenmenoon. Liike oli ketjutettu niin, että tulee aina sen jälkeen kun menen kapulatelineelle ja kiitän koiraa. Lisäksi treenatessa pidettiin kentällä aina paikkamakuun paalut ja muita häiriöeineitä. Jos Gastro lähti katsomaan niitä, annoin sen mennä. Parempi sen antaa treeneissä todeta ettei ne todellakaan ole mitään kiinnostavia asioita. En käyttänyt enää myöskään käsimerkkiä käskyn kera, sillä käsi on hyvin vahvasti yhteydessä piilonkiertoihin. Pian alkoi näkyä ihan oikeaa edistymistä. Hetki siinä meni, mutta nyt se osataan myös vieraalla kentällä. Viikko takaperin tuli otettua pitkästä aikaa maahanmeno liikkeen yhteydessä. Meni ekalla käskyllä. Maahan-käsky on opetettu vahvaksi muuten, Sitä on treenattu esimerkiksi metsälenkeillä kun koira juoksee vapaana.

Kertokaas mikä on ollut vaikein liike opettaa ja miksi?

ALO1

Kyllä, nyt käytiin oikeassa toko-kokeessa. Tulos se on tämäkin, vaikka on ollut tavoitteena vähän erilaiset tulokset. 1-tulos saatiin rimaa hipoen. 162 pistettä. Tuomari Ralf Björklund oli todella tiukka! Noinkin matalilla pisteillä tultiin alokasluokan tokaksi. Kiva se on tähän toko-maailmaan tutustua ja mulla oli ajatuksena, että pääsisi treenaamaan tokoon ylipäätään koetilanteita. Se tosin ei ihan täyttynyt, sillä hallikoe ja ylipäätään koko tilanne ei mahdollistanut sitä normaalia suorituksen aloitusta, rutiinia ja kaavaa, se harmitti ja siitä johtuen koiran matala tila. Enkä pk-kokeessa halua koiran tekevän noin matalassa vireessä. Mutta todella tyytyväinen olen siihen, että Gastro suoritti kaikki yksilöliikkeet ilman liikevirheitä ja oli kokoajan muhun keskittynyt... siitä huolimatta, että oli ihan eri tilassa kun tottiksessa. Kertoo taas sitten mulle itselleni jotain koirasta ja sen suoritusvarmuuden koulutustasosta.

Eihän se ole mikään koeaamu jos ei pommiin nuku. Janakkalaan ehdittiin kuitenkin ajoissa. Ohjaaja juoksi hallille päästyään ensimmäisenä vessaan. Olenhan mä ollut aikamoinen jännittäjä, mutta yllätti että tästä kokeesta tuli niinkin kova jännitys, jotta mahan sekaisin laittoi. Jännityksestä en tule varmasti koskaan pääsemään kokonaan eroon, mutta sitä on oppinut käsittelemään ja toimimaan siitä huolimatta niin ettei se ahdistus ja fyysinen paha olo saa liikaa valtaa. Otin Gastron halliin ensin vähäksi aikaa kattelemaan paikkoja ja sitä kaikkea hälinää. Vein sen vielä välissä autoon ja toin sitten uudestaan sisälle sirun lukuun ja kohta alkavaan luoksepäästävyystarkistukseen ja siitä seuraavaan paikallaoloon. Ja luoksepäästävyyteen en voi mennä koira minkäänlaisessa kiihtyneessä tilassa tai ei hyvä heilu. No mitä tähän nyt sanoisi... Jos menen Gastron kanssa vähän isompaan häiriöön paikkamakuuseen noin takkiauki, niin ei se pysty suorittaan kyseistä liikettä rauhallisena ja keskittyneenä. Vinkui koko v*tun ajan. Koulutuskysymyshän tämäkin on, ei sitä käy kieltäminen. Ollaan vaan treenattu niin erilailla. En voinut viedä Gastroa kehään kunnon paketissa koska sinne mentiin suoraan portin laidalla olleesta luoksepäästävyystarkista. Sen jälkeen kun yritin vähän saada koiraa hereille muhun päin, niin sain jo liikkurilta tuiman katseen ja hoputti kehään. Eihän se auta kun kouluttaa koira toimimaan paremmin noissa tilanteissa.

Omaa suoritusta sitten kun lähdettiin tekemään muuten, niin Gastro oli jo paremmin keskittyneenä. Oli ehkä vähän helpompaa siinä kohti, kun kukaan vieras uros ei murissut perseessä. Mitään viettiä ei koira kyllä siltikään enää siinä nostanut, eikä voinut tehdä mitään mitä normaalisti teen ennen kentälle tuloa. Aktiiviseksi haukun kautta ja laumalla vähän painetta. No mitäpä noista liikkeistä nyt kirjoittamaan... Siinä ne on. Mieltä lämmitti tuomarin kehut koirasta lopussa. Ois tossa tota videookin, mutta se on ihan ruokotonta suttua mun surkeella puhelimella. Mutta on kuitenkin.

Paikalla makaaminen ryhmässä 1 min, arvosana 6, pisteet 24
Seuraaminen, arvosana 9,5, pisteet 28,5
Maahanmeno seuraamisen yhteydessä, arvosana 9, pisteet 18
Luoksetulo, arvosana 9,5, pisteet 28,8
Noutoesineen pitäminen, arvosana 5, pisteet 10
Kauko-ohjaus, arvosana 7, pisteet 14
Estehyppy, arvosana 10, pisteet 20
Kokonaisvaikutus, arvosana 9,5, pisteet 19